Henkilö: Maankäytön pomo ohjeistaa eläkepäiviensä kynnyksellä päättäjiä.
Vantaan kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä on ostanut uuden polkupyörän. Pyörä on perinteistä mallia ja kulkee ylämäetkin lihasvoimalla.
– En tietenkään ostanut sähköpyörää. Kyllähän nuori mies vielä jaksaa polkea, 67-vuotias Penttilä sanoo ja hymyilee pitkään.
Uuden pyörän hankinnalle on syynsä. Kuntoilulle jää enemmän aikaa, sillä Penttilä jää eläkkeelle elokuun lopussa.
Vuodesta 2015 Vantaalla toiminut Penttilä vaikuttaa ilahtuneelta, kun keskustelu eläkepäivien harrastuksesta kääntyy nopeasti työuraan ja Vantaan kaupunkiympäristön kehittämiseen.
Työhönsä antaumuksella suhtautunut Penttilä haluaa jakaa kokemuksiaan.
– Olen päättänyt eläkkeellä kirjata ylös muistojani Helsingin seudun yhteistyöstä, josta löytyy monia menestystarinoita. En tiedä, onko kirjoituksistani kukaan muu kiinnostunut, mutta haluan kirjoittaa itseäni varten.
Vantaalla on ollut helppo toimia virkamiehenä.
Kokemusta on kertynyt erilaisissa virkamiestehtävissä yli 36 vuoden aikana varmasti kirjan verran. Tarvittaessa Penttilä osaa myös tiivistää oleellisen, vaikkapa siitä, mikä Vantaalla on hyvin ja mikä kaupunkia mahdollisesti uhkaa.
– Kasvu, vastaa Penttilä lyhyesti samalla kertaa molempiin kysymyksiin.
Kasvu on Vantaan mahdollisuus, mutta sen kanssa on oltava hereillä.
– Kaupungin kasvaessa voi syntyä sellainen olettamus, että maankäytöllä pystytään saamaan taloudellisia pikavoittoja.
Pikavoittojen kärkkyminen tarkoittaa kaupungin kehittämistä kiireellä ja ahtaaksi. Liika ahneus uhkaa kaupunkikuvaa, Penttilä sanoo.
– Suunnittelussa tulee muistaa se, että tarvitaan myös puistoja ja pientaloalueita. Kaupungissa tulee olla väljyyttä. Jokainen tontti ei voi olla lottovoiton arvoinen rakennusmaa.
Vantaalla pitäisi olla kantapään kautta opittuna se, ettei vauhdista sokeutuneena tule rakentaa valtavaa määrää asuntoja alueelle, jossa ei ole vielä palveluja.
– Noin 2 500 asunnon vuosittainen kasvuvauhti riittää. Se mahdollistaa hengähdysajan palveluiden toteuttamiseksi. Etenkin uusien valtuutettujen kannattaa tutustua tarkkaan juuri hyväksyttyyn yleiskaavaan.
Penttilä uskaltaa katsoa taaksepäin kriittisesti. Hän puhuu mielellään Kivistöstä, vaikka alueen ongelmat ovat olleet moneen kertaan otsikoissa ja ovat tässäkin lehdessä.
– Kivistössä olisi alusta alkaen pitänyt varmistaa monipuolisempi asuntojakauma. Sinne olisi pitänyt rakentaa enemmän perheasuntoja eikä vain sijoittajien haluamia pieniä asuntoja.
– Kaupungin tulee ottaa itselleen vastuuta tietyssä määrin myös siitä, ettei rakennuttajilta edellytetty riittävää autopaikkamäärää. Autopaikkanormit olivat Kivistössä alkuun epärealistisen alhaisia, Penttilä sanoo viitaten parkkipaikkapulaan.
Penttilä luottaa Vantaan tulevaisuuteen. Kivistönkin ongelmat kyllä ratkeavat: asuntotarjonta sulaa vähitellen ja palvelukeskus valmistuu.
Päättäjille Penttilä toivoo Vantaata kehitettäessä uskallusta ja kykyä katsoa tulevaisuuteen. Hän peukuttaa ratikkaa.
– Vantaan ratikalla on suuri merkitys. Se kytkee Itä-Vantaan ja Jumbon muuhun kaupunkiin. Vantaasta tulee yhtenäisempi. Samalla aukeaa mahdollisuus kehittää seudullista ratikkaverkostoa myös länteen.
Ei läksiäispuhetta, mutta lyhyt läksiäistuumailu tai voisiko sanoa kiitos. Sellaisen Penttilä lausuu.
– Vantaalla on ollut helppo toimia virkamiehenä. Kommunikointi päättäjien, kuntalaisten ja virkamiesten kanssa on suoraa ja mutkatonta, viestiä ei tarvitse etsiä rivien välistä. Vantaan visiona on olla rohkea ja rento. Sellaisia täällä ovat myös ihmiset.
