Ratikasta tulee vantaalaispäättäjille kuuma puheenaihe jo syksyllä – lähteekö kaupunki mukaan yhteiseen raitiotieyhtiöön Helsingin kanssa?

Raitiotiet: Vantaalla puidaan pian yhteistyötä Helsingin kanssa.

Alkaako Vantaa ratikkayhteistyöhön Helsingin kanssa? Kysymys tullee olemaan paikallispolitiikan kuumia puheenaiheita tänä syksynä. Arkisto/Armi Suojanen

Mikko Välimaa

Vantaan poliittiset päättäjät saanevat syksyllä mitä todennäköisimmin eteensä ehdotuksen liittymisestä seudulliseen raitiotieyhtiöön.

Suunnitelman mukaan Vantaa osallistuisi vähemmistöosakkaana uuteen, perustettavaan yhtiöön, joka luotaisiin muuttamalla Helsingin kaupungin liikelaitos (HKL) osakeyhtiöksi.

Uusi yhtiö vastaisi ratikoiden liikennöinnistä ja huollosta sekä uusista investoinneista. HKL:n metroliikenne jäisi ensi vaiheessa yhtiön ulkopuolelle.

HKL:n yhtiöittäminen on parhaillaan HKL:n johtokunnan käsittelyssä.

Johtokunnan puheenjohtaja Minna Salminen (sd.) arvioi, että päätöksenteko vaatii mahdollisesti useita kokouksia ja voi kestää 1–2 viikkoa.

Mikäli johtokunta päättää yhtiöittämisestä, etenee asia Helsingin ja Vantaan luottamuselimiin.

Kaupunki on neuvotellut sopimusluonnokseen selkeän ”exit-pykälän”.

Vantaan vs. apulaiskaupunginjohtaja Henry Westlin sanoo, että Vantaalla asiaa käsittelee kaupungin johtosäännön mukaan kaupunginhallitus. Se voi kuitenkin päättää, että asia viedään myös valtuuston ratkaistavaksi.

Vantaan oman raitiotien rakentaminen oli kuntavaalien kuuma kiistanaihe, ja vaalien seurauksena valtuuston nousi monta ratikkaan kriittisesti suhtautuvaa päättäjää.

Päätös lähteä mukaan seudulliseen raitiotieyhtiöön ei vielä tarkoittaisi, että Vantaan ratikkaa aletaan rakentaa.

Westlinin mukaan kaupunki on neuvotellut sopimusluonnokseen selkeän ”exit-pykälän”, joka laukeaa, jos Vantaan valtuusto katsoo, ettei Vantaan ratikkaa tehdä.

– Silloin Vantaa voisi vetäytyä yhtiöstä ja saisi kaikki siihen sijoittamansa rahat takaisin. Vantaan osuus olisi rahallisesti pienehkö.

Mikäli ratikka taas päätetään Vantaalle rakentaa, olisi seudullisesta yhtiöstä Westlinin mukaan paljon hyötyä.

– Uutta vaunukalustoa hankittaessa yksittäishintoja saataisiin alemmas, kun tilaukset olisivat suurempia. Se heijastuisi viime kädessä myös alhaisempiin lippuhintoihin sekä pienentäisi kaupungin maksamaa osuutta yhtiölle. Lippuhinnoissa kuluttaja maksaa karkeasti puolet ja toinen puoli tulee kaupungilta, eli veronmaksajilta, Westlin sanoo.

Toinen merkittävä etu liittyisi henkilöstöön ja osaamiseen.

– Vantaalla ei ole sellaista raitiovaunuihin liittyvää osaamista kuin Helsingissä. Seudullinen yhtiö mahdollistaisi sen, että varikoilla voitaisiin myös erikoistua tiettyihin töihin. Jos Vantaa olisi yksin, pitäisi olla yleisosaamista. Osaavan henkilöstön rekrytointi voisi olla myös sujuvampaa.

Uutta yhtiötä on perusteltu myös sillä, että raitiotiet kulkevat yli kaupunkirajojen.

Helsingin ja Espoon välissä uutta raidejokeriksi nimettyä linjaa rakennetaan parhaillaan. Espoo ei tästä huolimatta ole ollut halukas lähtemään mukaan seudulliseen yhtiöön.

Espoon kaupunginhallituksen väistyvä puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) pelkää, että yhtiötä ei rakennettaisi riittävän joustavaksi, vaan sitä rasittaisivat vanhat rakenteet.

– Vanhat (HKL:n) rakenteet ja henkilöt jäisivät yhtiöön, jolle tulisi vain uusia maksumiehiä Vantaasta ja Espoosta, Markkula tiivistää epäilyksensä.

Henry Westlinin mukaan Vantaan asema vähemmistöosakkaana olisi vahva.

– Sopimusluonnos on Vantaan kannalta todella hyvä. Siinä on muun muassa kohtia, jotka takaavat, että päätöksenteossa pitää noudattaa yksimielisyyttä.

Työntekijät ovat vastustaneet HKL:n yhtiöittämistä laajalla rintamalla. Liikelaitoksen noin 1 200 työntekijästä puolet on allekirjoittanut adressin, joka kyseenalaistaa yhtiöittämissuunnitelmat.

Lue myös: Ratikalle kylmää kyytiä: enemmistö uusista valtuutetuista on ratikkasuunnitelmaa vastaan – "Raitiotie on hidas ja kallis sekä edustaa vanhentunutta teknologiaa"

Ratikkasuunnitelmat

Uusia reittejä jopa kymmeniä kilometrejä

HKL:n yhtiöittämistä on perusteltu seudullisilla raitiotiehankkeilla.

Uusia reittejä on suunniteltu muun muassa Vantaalle, jonka ratikka kulkisi Helsingin Mellunmäestä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kaavailuissa ovat myös Tuusulanväylän ja Vihdintien raitiotiet Helsinkiin sekä Helsingin Kumpulasta Espoon Otaniemeen kulkeva tiederatikka.

Nykyinen raitiotiejärjestelmä käsittää Helsingin kantakaupungin, jossa verkoston laajuus on noin 50 kilometriä. Rakenteilla olevan raidejokerin myötä verkosto kasvaa 25 kilometriä ja ulottuu Espoon itäosaan.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut