Liikuntaseuroja rajoitukset ovat ajoittain hämmentäneet, mutta niissä uskotaan, että kaikki sujuu jatkossakin.
Uudet harrastetoiminnan linjaukset astuvat voimaan Vantaalla ja muualla pääkaupunkiseudulla perjantaina. Vantaan kaupunki päätyi Etelä-Suomen aluehallintoviraston kannalle ja linjasi, että kaikenikäisten liikunta- ja muu harrastustoiminta voi jatkua ainakin 12. syyskuuta asti.
Päivitetyt linjaukset korostavat aiempaa enemmän toiminnantarjoajan vastuuta koronaturvallisuudesta, kun aiemmin on painotettu paljolti yksilön omaa vastuuta. Järjestäjän tulee suunnitella toiminta ja henkilömäärä siten, että sisätiloissa osallistujat voivat pitää kahden metrin turvaväliä ja välttää lähikontaktia. Ulkotiloissa harrastajilla pitää olla mahdollisuus välttää fyysistä kontaktia toisiinsa.
Lisäksi pukuhuoneita ja oleskelutiloja tulee käyttää vain välttämättömimpään toimintaan.
Suosituksena on, että ohjaajat ja yli 12-vuotiaat käyttävät sisällä kasvomaskia kaikissa muissa tilanteissa paitsi liikuntasuorituksen aikana. Vanhempien ja yleisön läsnäoloa harjoituksissa tulee välttää.
Voimisteluseura Sport Club Vantaan toiminnanjohtaja Eevakaisa Niemi uskoo, että kaikki sujuu hyvin uusien linjauksien aikana.
– Urheiluseurat ovat tosi taipuisia ja pystyvät ihmeisiin.
Niemi harmittelee kuitenkin yleisesti sitä, että koronalinjauksista on ollut "tosi vaikea" saada tietoa.
– Meillä on yhdeksän päätoimista työntekijää, mutta meillä on silti ollut täysi työ ymmärtää, mitä milloinkin saa tehdä ja mikä viranomainen määrittelee mitäkin. Ihmettelen, miten vapaaehtoisvoimin toimivat seurat pysyvät kärryillä.
Korona-aikana seuran sähköpostit ovat olleet tukossa, kun vanhemmat ovat kyselleet, miten seuratoimintaa voi järjestää. Seurassa on 1 500 jäsentä, joista 1 200 on harrasteliikkujia.
– Nyt viime aikoina ei ole tullut huolestuneita kyselyitä. Tuntuu, että ihmiset vain toivovat, että lapset pääsevät harrastamaan. On totuttu, että ohjeistukset muuttuvat joka päivä, Niemi kärjistää.
Niemen mukaan seurassa on koko pandemia-ajan pyritty siihen, että turvavälit pidetään ja treeneissä on väljää.
– Pienten lasten ryhmissä turvavälien huomioiminen on todella haastavaa, joskaan ei mahdotonta.
Voimisteluseura päätti jo uuden kauden alla kesällä, että ryhmäkoot pidetään pieninä, jotta harrastajat voivat pitää riittävät etäisyydet toisiinsa. Tilanteen takia seura on perustanut lisäryhmiä, jotta myös jonopaikoilla olevat lapset pääsisivät harrastamaan.
– Aiemmin meillä on ollut yli 20 kouluikäisen lapsen ryhmiä, nyt 10–15 lapsen. He mahtuvat kivasti koulusaleihin, joissa usein harjoitellaan.
Seuran yli 12-vuotiaat jäsenet pitävät kasvomaskeja kaikissa muissa tilanteissa paitsi liikkumishetkellä.
Voimisteluseuralla on ollut ongelmia pukutilojen suhteen.
– Osa kouluista ei ole antanut käyttöömme kaikkia pukutiloja. Se on tuonut ongelmia, kun on ollut ryhmänvaihtoja, ja pienentänyt mukaan otettavien harrastajien määrää.
Korona on haastanut erityisesti ohjaajia, mutta he ovat Niemen mukaan toimineet joustavasti ja ymmärtäväisesti.
Salibandyseura Hawksin valmennuspäällikkö Mikael Lax myöntää, että seurassa oltiin aluksi ymmällään siitä, mitä tuleman pitää, kun tietoa uusista koronalinjauksista tihkui viime viikolla julkisuuteen. Nyttemmin asiat ovat selkiytyneet.
– Tällä hetkellä olemme hyvin kartalla siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei.
– Tehtävämme on varmistaa, että joukkueiden ja harrasteryhmien tilan pitää olla tarpeeksi iso niin, että kaikki voivat pitää kahden metrin turvavälit. Jos harrastajaryhmä on vaikkapa koulussa, pitää katsoa, ettei siellä ole yhtä aikaa 30–40 lasta, Lax selvittää.
Lax huomauttaa, että lapsilla turvavälien pitäminen on sula mahdottomuus koko treenien ajan, mutta seura tekee parhaansa, että ne toteutuvat mahdollisimman hyvin.
– On osallistujan omalla vastuulla, hakeutuvatko he kontaktitilanteeseen vai eivät. Seuran tehtävä on varmistaa, että he voivat halutessaan kontaktin välttää.
Pelaajilla ei ole jatkossakaan kasvomaskeja liikuntasuorituksen aikana, mutta muissa tilanteissa he käyttävät niitä. Valmentajat ja ohjaajat pitävät maskeja koko ajan.
Laxin mukaan Hawks harjoittelee pääosin yksityisissä halleissa, joissa ei ole käytössä pukuhuoneita. Siten pukuhuoneiden henkilömäärää ei ole tarvinnut rajoittaa.
– Olemme ohjeistaneet harrastajia tulemaan harjoitusasut päällä treeneihin. Sisällä voi vain ottaa takin pois päältä ja laittaa sisäkengät jalkaan, Lax kertoo.
Laxin mielestä seurassa sopeudutaan hyvin muuttuviin koronatilanteisiin ja joustetaan tarpeen mukaan.
– Viime kaudella mentiin rajoitusten mukaan. Kun sisäharrastukset keskeytyivät viime vuoden lopulla, siirryimme ulos harjoittelemaan. Seuran ohjaajille ja valmentajille iso kiitos, että kaikki on hoitunut hyvin korona-aikana.
Vanhemmilta on tullut pääosin hyvää palautetta, Lax kertoo.
– Pääosin kiitellään sitä, että seurassa ollaan vastuullisia ja reagoidaan hyvin muuttuviin tilanteisiin. Totta kai yksi jos toinen on ihmetellyt sitä, miksei saa pelata.
Laxin mukaan harrastajaryhmien salibandypelit pääsevät näillä näkymin alkamaan piakkoin lähes vuoden tauon jälkeen. Ne pelataan tyhjille katsomoille.
– Nyt vain toivomme, että lapset ja nuoret pääsevät pelaamaan pitkästä aikaan. Sitä on kaivattu.