Yksi ympyrä sulkeutui, kun Kiekko-Vantaan Mestis-joukkueen valmennusjohto päätti, että kapteenin C-kirjain kuuluu laitahyökkääjä Joni Piipposen, 27, vasempaan rintapieleen.
Tunnustus on nurmijärveläiselle Kurran kasvatille jo tullut tutuksi. Sen lisäksi, että Piipponen jo kaudella 2009–2010 oli kapteenina Kiekko-Vantaan C-nuorissa, hän kipparoi viimeisenä A-juniorikautenaan (2014–2015) Jokereita ja on kaksi viimeisintä kautta ollut keuruulaisen KeuPa HT:n kapteenina Mestiksessä.
Piipponen on tietysti otettu Kiekko-Vantaan kapteenin pestistä.
– Hieno juttu, eikä sellaisesta kunniasta voi kieltäytyä. Yritän pitää yllä positiivista ilmapiiriä, että kaikilla olisi kivaa. Koetan olla esimerkillinen niin jäällä kuin jään ulkopuolella, Piipponen naulaa teesinsä.
Piipponen oli alun toisella kymmenellä vaihtaessaan Kurran värit Etelä-Vantaan Urheilijoiden punavalkoisiin. Vantaalaisen seurayhteistyön myötä Piipposen pelipaitaan ilmestyi C-juniori-iässä lohilogo. Mutta edes kapteenille ei ollut sitä seuraavalle kaudelle pelipaikkaa Vantaalla. Yhden kauden piipahdus Karhu-Kissoissa vei Piipposta siinä määrin pelaajana eteenpäin, että Jokerien B-nuorten SM-sarjajoukkueesta löytyi tilaa.
– Kissoissa sain pelata niin paljon kuin halusin. Tuli todistettua oikeaksi sanonta, että pelaaminen kehittää enemmän kuin pelkkä treeneissä pyöriminen.
Piipponen pelasi juniorivuosiensa lopuksi kolme täysipainoista kautta A-nuorten liigaa Jokereissa, mutta KHL-kynnys oli aivan liian korkea. Piipponen valitsi tarjolla olleista vaihtoehdoista Kajaanin. Hän kävi siellä armeijan ja pelasi paikallisessa Hokissa Mestistä kaksi kautta. Siirto keskisuomalaisen KeuPa HT:n riveihin leipoi Piipposesta Mestiksen mestarin heti ensimmäisellä kaudella (2017–18). Kaikkiaan hän viihtyi Keuruulla neljä kautta.
– Viime kauden jälkeen tuli fiilis, että on aika vaihtaa maisemaa. Halusin palata lähemmäs kotikontuja.
Piipponen on laitahyökkääjä.
– Mieluummin vasen, mutta oikeakin käy. Olen sellainen tasainen suorittaja. Ehkä karvaukset ja riistot sekä erikoistilannepelaamisen voi kirjata vahvuussarakkeeseen.
Piipponen voitti Jokereissa B-nuorten SM-kultaa.
– Olkapääni tosin hajosi ensimmäisessä välieräpelissä, ja se jouduttiin leikkaamaan. Käsi kantositeessä juoksin jäälle hakemaan mitalin kaulaan.
Mestiksen finaaleissa Piipponen on pelannut kolmena keväänä. Kevään 2018 mestaruuden lisäksi hän pokkasi hopeaa sekä Hokissa 2016 että KeuPa HT:ssä 2019.
– Kajaanin ja Keuruun vuodet olivat hienoa aikaa. Keuruulla ei tosin ollut jääkiekon lisäksi muuta tekemistä kuin pleikkarin pelaaminen.
Kevään 2012 olkapäävamma ei ole läheskään ainoa Piipposen kehitystä hidastanut loukkaantuminen.
– On niitä ollut, mutta se kuuluu lajiin.
Kiekko-Vantaan runko oli kasassa jo alkukesästä. Sittemmin lohipaitojen hyökkäykseen on vielä saatu kiinnitettyä kaksi tärkeää palasta: Roope Elimäen ja paluumuuttaja Miro-Pekka Saarelaisen.
– Tuntuu, että meillä on hyvä, hyökkäysvoimainen ja liikkuva nippu kasassa. Olo on luottavainen, kapteeni Piipponen sanoo.
Viime kausi päättyi Kiekko-Vantaan osalta puolivälieriin. Sama kohtalo oli KeuPa HT:llä. Vantaalaisten kohtaloksi koitui Joensuun Kiekko-Pojat, keuruulaiset pudotti jatkosta Iisalmen Peli-Karhut. Koronan vuoksi pudotuspelit pelattiin välieriin asti paras kolmesta -järjestelmällä.
– Kun pelataan ’paras seitsemästä’, parempi joukkue yleensä menee jatkoon. Lyhyemmässä ottelusarjassa niin ei välttämättä käy. Mutta hyvä, että kausi saatiin pelattua loppuun, Piipponen sanoo viitaten edelliskevääseen. Silloin pudotuspelit jäivät koronan vuoksi kesken.
Lue myös: Kiekko-Vantaan pelaajapaketti kasautunut ennätystahtiin