Kehä III:n kupeeseen on tulossa 250 hengen juhlatila, kievarisauna, majoitusta ja tapahtumapuisto – "Haluamme tehdä Vantaan historiaa näkyväksi"

Tuuli laulaa ja Vantaankoski pauhaa. Rantojen vehreys tanssii tuulen tahtiin. Rannalla seisovan Vantaankosken myllyn rujo runko ei tuulesta piittaa. Se on nähnyt aikaa ja puhureita.

Tiiliseinäinen mylly on Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n risteyskohdassa, lähellä kunnostettua ja uuden elämän saanutta Viilatehdasta.

Uusi elämä halutaan myös myllylle ja sen kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle ympäristölle. Puuhamiehinä ovat Kuninkaan Kartanon ja Viilatehtaan kunnostaneen Kuninkaan Lohet Oy:n Timo Kauppinen ja Mika Turunen.

Vanhan myllyn sisäpuolta voi kuvata rumankauniiksi. Graffitit värittävät ajan kurittamia pintoja, lattia on kallellaan tai puuttuu kokonaan. Seinissä on aukkoja kuin pommin jäljiltä. Suunnitelmien mukaan näkymä on lähivuosina muuttumassa, vanha mylly halutaan kunnostaa juhla- ja tapahtumatilaksi.

– Tuohon tulee kiinteä esiintymislava ja tähän avointa tilaa, jossa sopii ruokailemaan 250 henkilöä. Ikkunat avautuvat koskelle juuri tuosta, missä aukot nytkin ovat, selostaa ja viittilöi Turunen silminnähden innoissaan.

Myllyn varalle on suuria suunnitelmia, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta. Jos kaikki sujuu kaavailujen mukaisesti, koskimaisemien äärelle on tulossa lähivuosina myös kievarisauna ravintoloineen, vehreä tapahtumapuisto sekä kievarityyppistä majoitusta.

Emme me ole rakentamassa mitään suurta hotellia.

Isoa kokonaisuutta kutsutaan Vantaan Ruukki -alueeksi. Siihen kuuluvat kunnostettava mylly saunoineen, ravintoloineen ja majoituksineen sekä Vanha Viilatehdas ja Kuninkaan Kartano.

Suunnitelmia on myös vastustettu. Niiden on katsottu olevan liian massiivisia alueen kokoon nähden. Turunen uskoo, ettei hankkeen ideaa ole täysin sisäistetty. Hän harmittelee esimerkiksi sitä, että alueelle suunniteltua majoitusta on kutsuttu hotelliksi.

– Majoitustilatkin rakennetaan Vantaan ruukki -alueen historiaa ja luontoa kunnioittaen. Emme me ole rakentamassa mitään suurta hotellia.

Kauppinen kuvaa myllyn länsipuolelle valmistuvien majoitustilojen muistuttavan tyyliltään enemmän Porvoonjoen rantatörmällä olevia vanhoja porvoolaistaloja. Vantaankosken majoitustilat kuitenkin tulevat kauemmaksi rannasta.

Työtä hanke vaatii, mutta myös tahtoa riittää. Kauppinen ja Turunen eivät epäröi, etteikö hanketta vietäisi maaliin suunnitellusti.

– Me haluamme tehdä Vantaan historiaa näkyväksi. Olisihan se tosi surullista, jos mylly päästettäisiin sortumaan.

Turunen muistuttaa, että Vantaankosken myllyn ja myllyrannan kunnostajaksi ja toimijaksi etsittiin yrittäjiä julkisella haulla.

– Kun valinta kohdistui meihin, aloitimme suunnittelutyön vahvassa yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Kaupunginmuseon kanssa. Sitä työtä on tehty nyt pari vuotta.

Asiakaskunnastakin on jo ajatusta.

– Vantaan Ruukki -alueelta on vain seitsemän minuutin matka lentokentälle. Alue on hyvä stopover-kohde, Turunen pohtii.

Ulkomaiset vierailijat ovat yksi kohderyhmistä, mutta pääpaino on kotimaisissa vierailijoissa.

– Myllyllä voidaan järjestää todella monenlaisia tilaisuuksia niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille.

Suunnitelmissa on pidetty huolta siitä, ettei joen päälle tai jokirantaan rakenneta. Huomioon on otettu myös kalojen elinolosuhteet, esimerkiksi myllyn alla oleva vanha vesiuoma saa jatkossa virrata vapaasti.