Vantaan kaupunginvaltuustossa on 67 varsinaista valtuutettua. Heistä 25 haluaa, että Vantaan ratikka -hankkeen suunnittelu keskeytetään välittömästi.
Ratikkahankkeen jäihin laittamista vaativan valtuustoaloitteen panivat alulle Mika Kasonen (kok.) ja Tuukka Saimen (ps.). Heidän lisäkseen aloitteen allekirjoitti 23 muuta valtuutettua sekä yksi perussuomalainen varavaltuutettu.
Aloitteen allekirjoittivat kaikki perussuomalaiset valtuutetut, kristillisdemokraattien ryhmä, keskustan ryhmä ja Liike Nyt -puolueen ryhmä. RKP:n ryhmästä ratikkahankkeen suunnittelun haluaa pysäyttää valtuutettu Stefan Åstrand ja kokoomusvaltuutetuista Mika Kasosen lisäksi Susanna Kaiju, Paula Lehmuskallio, Lasse Norres, Maarit Raja-Aho sekä Katja Siniketo-Pietilä.
Vantaan kaupunginvaltuusto päätti ratikan jatkosuunnittelusta joulukuussa 2019. Silloin ratikan jatkosuunnittelua kannattavat valtuutetut voittivat äänin 45–22.
Perussuomalaisten, keskustan ja kristillisdemokraattien kanta on säilynyt entisellään, sillä myös pari vuotta sitten puolueiden valtuustoryhmät vastustivat yhtenäisinä suunnittelun jatkamista.
Heidän lisäkseen vastustajia löytyi kaksi vuotta sitten kokoomuksen ryhmästä. Tuolloin kokoomuksen ryhmästä suunnittelun jatkamista vastusti puolet, maanantaina aloitteen allekirjoitti kokoomusvaltuutetuista vain joka kolmas. Ryhmien kokoonpanot ovat vaalien jälkeen muuttuneet.
Vantaan Sanomat uutisoi kesäkuun lopussa, että enemmistö Vantaan 67 uudesta valtuutetusta vastustaa suunnitellun ratikkahankkeen toteutusta.
Vantaan Sanomien vaalikoneen väittämä kuului: Vantaan ratikka pitää rakentaa nykyisen aikataulun mukaan kaupungin taloustilanteesta huolimatta. Valtuustoon päässeistä 35 vastasi olevansa eri mieltä tai täysin eri mieltä väittämän kanssa.
Huomioitava on ero vaalikonekysymyksen ja maanantaisen aloitteen välillä. Vaalikonekysymys koski ratikan rakentamista aikataulussa taloustilanteesta riippumatta. Maanantaina jätetty aloitteessa vaadittiin jo alkaneen suunnittelun keskeyttämistä. Rakentamista koskeva päätös tulee valtuuston käsiteltäväksi vuonna 2023.
Vaalikoneväittämän kanssa eri mieltä olivat eli ratikan rakentamista aikataulussa taloustilanteesta riippumatta vastustivat kaikki maanantaisen aloitteen allekirjoittaneet.
Heidän lisäkseen väittämän kanssa eri mieltä tai täysin eri mieltä oli useita nykyisiä valtuutettuja, jotka eivät kuitenkaan allekirjoittaneet maanantaista aloitetta. Kokoomuksessa heitä on kuusi, demariryhmässä kolme ja vihreissä kaksi.
Yksi heistä on Vaula Norrena (vihr.). Hän kertoo olleensa vaalikoneväittämän kanssa alkuvuodesta eri mieltä, koska väittämä vaati, että ratikka tulee rakentaa aikataulussa, oli taloudellinen tilanne kuinka huono tahansa. Norrena otti vastauksessaan huomioon sen, että edessä olisi voinut olla jopa taloudellinen katastrofi. Silloin ratikan rakentamisaikataulua olisi hänen mielestään ollut järkevää tarkastella uudelleen.
Hän toteaa olevansa ratikkamyönteinen valtuutettu. Maanantaista aloitetta hän kutsuu hyvin jyrkäksi. Norrena huomauttaa, ettei aloitteessa oteta huomioon ratikan suunnittelun sisältymistä osaksi valtion kanssa solmittua mal-sopimusta.
– Jos keskeytämme ratikan suunnittelun nyt, revimme mal-sopimuksen. Taloustilanteemme ei myöskään ole huono. Tilinpäätöksessä maaliskuussa kassassa oli 453 miljoonaa euroa, joten olisimme voineet maksaa välittömästi ratikan pois käteisellä. Toki meillä on velkoja, mutta niitäkin on pienennetty.
Myös demarivaltuutettu Jari Sainio jätti aloitteen allekirjoittamatta, vaikka vaalikoneessa oli eri mieltä väittämän kanssa.
– En ole kääntänyt takkiani asian suhteen. Valtuustosopimuksessa mainitaan, ettei yksittäisiä päätöksiä ratikasta tehdä ennen vuotta 2023. Taloudelliset tekijät ovat ovat edelleen ne, joiden vuoksi vastustan hanketta.
Myös kaupunginjohtaja Ritva Viljanen viittaa mal-sopimukseen. Hän toteaa, että suunnittelun keskeyttämisen aiheuttama tappio Vantaan kaupungille olisi hyvin merkittävä – useita miljoonia euroja.
– Valtio on rahoittanut ratikkahankkeen suunnittelusta 30 prosenttia eli valtio on mukana monilla miljoonilla. Valtion kanssa tehty sopimus edellyttää, että suunnittelu viedään loppuun. On sanomattakin selvää, että mikäli suunnittelu keskeytettäisiin, Vantaan tulisi maksaa valtiolle takaisin myös jo suunnitteluun käytetyt valtion osuudet.
Viljanen muistuttaa myös, että hankkeeseen on jo rekrytoitu paljon henkilöitä.
– Henkilöiden työsopimukset ovat voimassa, eikä niiden irtisanominen ole mahdollista.
Henkilöiden palkkaamisen lisäksi on tehty paljon muita sopimuksia.
– Yksityisten toimijoiden kanssa tehdyistä sopimuksista emme pääse eroon ilman vahingonkorvausvaateita. Se mistä on sovittu, on myös maksettava. Siinä haaskautuisi paljon rahaa, jos suunnittelu lopetettaisiin.
– Olen myös sitä mieltä, että poliittisen päätöksenteon tulisi olla johdonmukaista, ei tempoilevaa, Viljanen sanoo.
Kasosen ja Saimenin aloitteessa korostetaan Vantaan taloudellisen tilanteen muuttuneen koronapandemian jälkeen. Siinä viitataan myös vantaalaisten liikkumisen vähenemiseen. Aloitteessa ratikkaa kutsutaan vanhanaikaiseksi ja tehottomaksi verrattuna esimerkiksi sähköbusseihin.
– Viime viikolla kaupunginjohtajan pitämä seminaari lisäsi huolta. Vantaalta häipyy soteuudistuksen mukana 724 miljoonaa euroa ja muutenkin ollaan tehty tappiota. Kaupungin 2020 positiivinen tulos johtuu koronatuista, todellisuudessa kaupunki tekee raskasta tappiota, Saimen (ps.) sanoo.
Hän lisää, että käytettävissä on myös paljon halvempia ratkaisuja. Saimenin mukaan investoimalla 20 miljoonaa euroa suunnitteluun Vantaa saisi 45 sähköbussia.
Myös Kasonen korostaa talouden ja hankkeen epävarmuutta.
– Siellä puhutaan jo nyt varikon, varavarikon ja vaunujen maksavan jopa reilusti yli sata miljoonaa euroa. Niitä ei ole otettu varsinaiseen suunnitelmaan mukaan. Myös käyttökulut on jätetty laskelmissa huomioimatta.
Kasonen toteaa, että hän olisi mielellään nähnyt kartoituksen ratikkareitin rakentamisen hiilijalanjäljestä.
– En usko, että tunnelin rakentaminen Tikkurilan alta on ympäristövaikutuksiltaan merkityksetöntä.
Väite käyttökultannusten jättämisestä pois laskelmista on kaupungininsinööri Henry Westlinin mukaan sinänsä oikein, mutta täysin väärin.
– Mainitut kustannuserät eivät sisälly Vantaan arvioituun kustannusosuuteen. Kaupunki ei niitä rahoita. Pelkästään ratainfra jää Vantaan taseeseen, Westlin sanoo.
Jos Vantaa tekee hanke- tai investointipäätöksensä vuonna 2023, niin perustettavaan kaupunkiliikennekonserniin kuuluva RV Kalusto ja Varikko Oy Kaupunkiraideyhtiö rakennuttaa varikon ja hankkii kaluston.
– Kustannukset katetaan operointikustannusten kautta, kuten juuri valmistuneen Ojangon varikonkin kustannukset. Tähän aivan samaan kysymyksenasetteluun törmättiin keväällä Helsingissä ex-pormestari Jan Vapaavuoren Kruununsilta-selvityksen yhteydessä, Westlin lisää.
Vantaan raitiovaunuhankkeen suunnittelun keskeyttämistä välittömästi vaatineen aloitteen allekirjoittivat:
Keskusta: Pirjo Luokkala, Eeva Tikkanen.
Kokoomus: Paula Lehmuskallio, Lasse Norres, Susanna Kaiju, Katja Siniketo- Pietilä, Maarit Raja-Aho ja Mika Kasonen.
Kristillisdemokraatit: Jouko Jääskeläinen, Tiina Tuomela.
Liike Nyt: Marjo Vacker, Nina Nummela.
Perussuomalaiset: Erika Veltheim, Juha Suoniemi, Juha Järä, Milad Dehghan, Kai-Ari Lundell, Markku Weckman, Tanja Aidanjuuri-Niemi, Niilo Kärki, Mika Niikko, Suvi Karhu, Janne Hartikainen, Tuukka Saimen sekä varavaltuutettu Minna Heikkinen.
Ruotsalainen kansanpuolue: Stefan Åstrand.
Lue myös: