Espanjansiruetana leviää yhä pohjoisemmaksi. Laji on haitalliseksi säädetty vieraslaji, joka kannattaa tavattaessa tuhota.
Tappajaetanaksikin kutsuttu espanjansiruetana aiheuttaa puutarhoissa isoa tuhoa. Sille kelpaavat lähes kaikki vihreät kasvit, myös kuolleet lajitoverit. Sen sijaan ne eivät tapa toisiaan, vaikka niitä nimitetään tappajaetanoiksi.
Espanjansiruetana on kaksineuvoinen. Parittelun jälkeen molemmat yksilöt munivat noin 30 munaa. Laji on tehokas lisääntymään ja leviää usein munana taimilähetysten mullassa.
Kaikkiruokainen laji, joka syö jopa painonsa verran vuorokaudessa, on sopeutunut hyvin Suomen viileään ilmastoon. Se viihtyy kosteissa ympäristöissä ja voi liikkua yön aikana 50 metriä.
Espanjansiruetanalle on tyypillistä esiintyä joukoittain. Jos löytää yhden, on lähistöllä yleensä muitakin.
Espanjansiruetanaa on tavattu yksittäin jopa napapiiriltä asti. Viikko sitten espanjansiruetanasta tehtiin havainto Kajaanissa.
Runsaimmat esiintymät keskittyvät Etelä-Suomeen. Siellä lajia on torjuttu jo useiden vuosien ajan. Viime aikoina myös ankkoja on käytetty ainakin Espoossa etanoiden torjuntaan, koska ne syövät mielellään etanoita.
Ohjeita espanjansiruetanan tunnistamiseen ja tuhoamiseen löytyy muun muassa vieraslajit.fi -sivuilta. Sinne voi myös tallentaa tekemänsä havainnot.
Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa toiseen isoon Suomessa elävään etanaan. Ukkoetana on kotoperäinen laji eli kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon eikä niitä pidä tappaa.
Ukkoetanan hengitysaukko on kilven takaosassa, mutta espanjansiruetanalla kilven etuosassa. Lisäksi ukkoetanalla on yleensä selässä harjanne, jota siruetanalla ei ole.