Yhteisöllisellä harrastustoiminnalla nuoruudessa voi olla positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia mielenterveyteen. Tähän tulokseen on tultu Oulun yliopiston tutkimuksessa, jossa oli tutkittavana lähes 7 000 vuonna 1986 syntynyttä pohjoissuomalaista henkilöä.
Psykiatrian ja terveystieteiden asiantuntijoista koostuva tutkimusryhmä selvitti 15–16-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan harrastusten yhteyttä myöhempään psykiatriseen sairastuvuuteen. Tutkittavat vastasivat harrastusotoimintaa selvittävään kyselyyn 15–16-vuotiaina.
Seurannan päättyessä tutkittavat olivat 33-vuotiaita.
Psykiatriseen sairastavuuteen liittyvät tiedot ja diagnoosit kerättiin kansallisista rekistereistä.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisesti aktiivinen vapaa-aika nuoruudessa oli yhteydessä pienempään psykiatristen häiriöiden ilmaantuvuuteen. Erityisesti tämä tuli esille mieliala-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiden kohdalla.
Vastaavasti sosiaalisesti passiivinen vapaa-aika liittyi suurempaan psykiatristen häiriöiden, erityisesti ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöiden, ilmaantuvuuteen.
– Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että mielekkääseen sosiaaliseen vapaa-ajan harrastukseen osallistuminen vaikuttaa nuorten mielenterveyteen positiivisesti. Nyt julkaistu tutkimuksemme vahvistaa tätä käsitystä, tiedotteessa kertoo päätutkijana toiminut Johanna Timonen.
Yhteisöllisen vapaa-ajan myönteiset vaikutukset näyttävät kantautuvat pitkälle aikuisikään saakka. Timonen toteaakin, että aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten harrastustoimintaan.
– Tutkimusten valossa harrastustoimintaa olisikin tärkeä tukea myös poikkeusaikoina. Harrastamisen Suomen malli, joka pyrkii tarjoamaan mielekkään harrastuksen jokaiselle lapselle ja nuorelle koulupäivien yhteyteen, on näiden tulosten valossa erinomaisen oikeansuuntaista toimintaa, Timonen painottaa.