"Ikinä ei ole ollut näin vaikeaa löytää työntekijöitä", harmittelee vantaalainen ravintoloitsija Johanna Levoniemi – Ennennäkemätön osaajapula kiusaa nyt ravintoloita, eikä tilanteeseen ole näkyvissä nopeaa helpotusta

Monilla ravintoloilla on nyt ikävä tilanne: töitä olisi tarjolla paljon, mutta tekijöitä ei ole saatavilla

– Koronarajoitukset ovat näkyneet tilipussissa, mutta työvoiman katoaminen on ollut pahempi ongelma. Ikinä ei ole ollut näin vaikeaa löytää työntekijöitä. Yleensä heitä tulee ovista ja ikkunoista, päivittelee Koto-ravintolan ravintolapäällikkö, toimitusjohtaja Johanna Levoniemi.

Koto joutui lopettamaan à la carte -toimintansa kesäkuussa ja keskittymään pääosin lounastarjontaan työvoimapulan takia.

Ongelmat alkoivat viime keväänä, kun Levoniemen piti lomauttaa ja irtisanoa työntekijöitään koronan takia.

Kun töitä olisi taas ollut, työvoimaa ei löytynytkään. Normaalitilanteessa ravintolassa on Levoniemen lisäksi seitsemän työntekijää, mutta kesäkuusta asti vahvuudessa ovat olleet vain toimitusjohtaja, kokki ja kaksi tarjoilijaa.

– Normaalisti Koto on kiinni heinäkuun, mutta nyt olimme suljettuna viisi viikkoa työntekijöiden ylitöiden takia, Levoniemi kertoo.

Rekrytointiongelmat jatkuivat elokuussa, eikä à la carte -toimintaa pystytty jatkamaan aiempien vuosien tapaan elokuun puolivälissä.

Suomessa on jo kauan syntynyt liian vähän lapsia, mikä on suurin syy meidän ja monien muidenkin toimialojen työvoimapulaan.

– Olen joutunut kieltäytymään myös 20 yksityistilaisuuden järjestämisestä kahden viime viikon aikana, koska meillä ei ole työvoimaa. Olemme menettäneet siinä paljon rahaa, Levoniemi harmittelee.

Hän kertoo, että nyt näyttää hieman aiempaa valoisammalta. Yritys on etsinyt kahta kokkia ja paria tarjoilijaa, ja vaikuttaa siltä, että ainakin kokit ovat löytyneet.

– Toivottavasti à la carte -toimintaa voidaan jatkaa syyskuun puolivälissä. Töitä olisi hirveästi, sillä ihmisillä on kova hinku käyttää rahaa ravintolapalveluihin.

Levoniemi uskoo, että työvoimapulalle on useita syitä. Moni osaaja on vaihtanut alaa tai lähtenyt opiskelemaan korona-aikana, kun ravintoloiden toimintaa on rajoitettu.

– Yksi syy työvoimapulaan on myös se, etteivät lomautetut halua tehdä töitä, koska menettävät silloin oikeuden ansiopäivärahaan. Varmasti myös alan alhainen palkkataso ja kuormittavuus vaikuttavat tilanteeseen, Levoniemi arvioi.

Työvoimapula koettelee karusti ravintoloita eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudullakin toimivan ravintolakonsernin NoHo Partnersin henkilöstöjohtaja Anne Kokkonen kertoo, että konserni ei ole joutunut sulkemaan ravintoloitaan, mutta työvoiman saatavuudessa on ollut ongelmia.

– Tämän takia töissä olevat ovat joutuneet aika ajoin työskentelemään kovan paineen alla.

Kokkonen toteaa, ettei ongelmana ole se, etteivätkö konsernin ravintolat pystyisi kouluttamaan uutta työvoimaa eri työtehtäviin.

NoHon arvion mukaan jopa viidennes alan työvoimasta on siirtynyt korona-aikana muille aloille.

– Eniten on varmasti lähdetty kaupan alan töihin, Kokkonen arvioi.

Kokkonen muistuttaa, että osaajapula vaivasi alaa jo ennen koronaa, mutta viime aikoina tilanne on kärjistynyt. Hänen mielestään työvoimapulasta päästään eroon vaikuttamalla alan vetovoimaisuuteen. Tärkeä tekijä on yleinen palkkataso, joka on matalampi kuin monella muulla alalla ja jota olisi syytä nostaa.

– Työnteon tulee olla houkuttelevaa ja kannattavaa, Kokkonen alleviivaa.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden etujärjestön MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa, että nykytilanteessa ravintoloilla ei ole varaa nostaa työntekijöiden palkkoja, vaikka työnantajilla olisikin siihen halukkuutta.

– Korona on tyhjentänyt alan yritysten kassat ja velkaannuttanut ne korviaan myöten. Ala on lisäksi raskaasti verotettu, ja henkilöstökulut ovat suuret liikevaihtoon nähden. Veroja tulisikin alentaa tai sivukuluja pienentää, Lappi ehdottaa.

Lappi arvioi, että työvoimatilanne helpottuisi, jos ravintola-alan koronarajoitukset purettaisiin.

– Ne ovat tartuntatautilain vastaisia, ja niistä pitäisi päästä eroon mahdollisimman pian, hän sanoo.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ravintolat eivät ole päässeet toimimaan täysin normaalisti koko kesänä.

– Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee edistää. Suomessa on jo kauan syntynyt liian vähän lapsia, mikä on suurin syy meidän alamme ja monien muidenkin toimialojen työvoimapulaan.

Lappi toteaa, että myös ravintola-alan omilla toimilla on merkitystä. MaRan suunnitelman mukaan 17 paikkakunnalla pyritään lisäämään alan houkuttelevuutta ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa. Mukana on myös kauppakamarien edustajia.

Lapin mukaan osaajapula on yhtä paha pienillä ja suurilla ravintolayhtiöillä, mutta isot yritykset pystyvät hakemaan työntekijöitä ulkomailta ja kouluttamaan heitä pienempiä paremmin.

– Oppisopimuskoulutusta pitäisi korostaa nykyistä enemmän. Myös tutkintoon johtamatonta koulutusta pitäisi tehostaa. Tähän tarvitaan valtiolta rahoitusta, Lappi sanoo.

Hätä nousee esiin selvityksestä

Uudenmaan matkailu- ja ravintolayritysten hätä tulee esiin Ennakointikamarin selvityksestä, johon haastateltiin kesällä 10 majoitus- ja 20 ravintola- ja kahvilayritystä.

75 prosenttia ravintolayrityksistä sanoo, että töitä olisi nyt tarjolla kokeille, vastaanottovirkailijoille, tarjoilijoille ja ravintolatyöntekijöille. Yritykset toivovat tilanteeseen ratkaisuksi työlupaprosessien sujuvoittamista sekä oppilaitos- ja työllisyyspalveluyhteistyön lisäämistä.

– Työharjoittelu ja oppisopimuskoulutukset ovat pandemian vuoksi olleet vajaakäytössä, sanoo tiedotteessa Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut