Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsepoiminnasta tuli suosittua ruokaosuuskunnan pellolla Vantaalla – kerrostaloasujakin pääsee laittamaan sormet multaan yhteisellä viljelyksellä

Viljely: Osakkaiden itsepoiminta alkoi tänä vuonna.

Runsain satokausi on käynnissä vielä, kun lämpöä riittää. Perunoita, papuja, pinaattia, kyssäkaalia, mangoldia, kurpitsoita, fenkolia, valkosipulia ja muita kasviksia nousee maasta Korson Vallinojalla Herttoniemen ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten omalta pellolta.

Tänä vuonna on kokeiltu ensimmäistä kertaa itsepoimintamallia ja se otti tulta heti. Idea saatiin Norjasta, jossa itsepoiminta on ollut suosittua.

– Suosio yllätti. Lähes 40 noin 150 osakkaasta kerää kasvikset itse pellolta, kun olemme ilmoittaneet, mitä on poimittavissa, kertoo osuuskunnan puheenjohtaja Olli Repo.

Suosiolle voi hakea selitystä korona-ajasta, mutta myös siitä, että itsepoiminta pellolla on kokemuksellista ja elämyksellistä.

– Tuotteet saa tuoreimpana ja pellolla voi käydä koko perheen kanssa, Repo lisää.

Tavallisesti osuuskunnan pellon tuotteet tulevat jakoon osakkaille joka toinen viikko. Vantaan pellon lisäksi tuotteiden jakelupaikkoja on neljä Helsingissä ja yksi Espoossa.

Pellolla voi käydä koko perheen kanssa.

Olli Repo

Repo sanoo, että osuuskuntaan kuulumattomille pellolla myydään kasviksia torstaisin kello 9–16. Myynti jatkuu tällä satokaudella ainakin syyskuun ajan.

Helsingissä perustettu osuuskunta on vuokrannut Kaupunkilaisten oma pelto -projektiin viljelyalaa Vantaalla jo kymmenen vuoden ajan. Sopivaa peltoa ei löytynyt lähempää, mutta halu oman ruoan kasvattamiseen luomuna ja biodynaamisena oli kova.

– Helsingissä viljelypalstoihin on hirvittävä jono. Ja jaksavatko kaikki viljellä itse? Repo sanoo.

Osuuskunnan jäsenenä saa yhteisen pellon, jota kaksi palkattua ammattilaista hoitaa. Peltotöihin voi osallistua, kun itselle sopii, kuitenkin niin, että talkootunteja kertyy vähintään 10 tuntia vuodessa.

Osuuksia on tarjolla nytkin.

Kaupunkilaisten omalla pellolla on Revon mukaan monenlaisia ja laajoja vaikutuksia, kuten se, että osakkaiden kodeissa syödään entistä enemmän kasviksia. Lisäksi kompostiin päättyy vähemmän hävikkiä, kun tuotteet ovat tuoreempia ja säilyvät pidempään kuin kaupasta ostetut.

Pellolla touhutessa tapahtuu myös erilaisten ihmisten kohtaamisia. Repo kertoo esimerkkinä asuntoa vailla olevan ja asuntosijoittajan tapaamisen.

Ruokaosuuskunta tekee yhteistyötä muun muassa lähellä sijaitsevan Steinerkoulun kanssa. Halua olisi myös yhteistyöhön Vantaan sosiaalitoimen kanssa esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa. Peltoaskareet voisivat tarjota heille mielekästä tekemistä ja myös vaikkapa osatyökykyisille.