Astma on yksi merkittävistä kansantaudeistamme. Moni astmaa sairastava luulee, että oireet kuuluvat astmaatikon elämään, vaikka sen hoidon tavoitteena on aina oireeton elämä.
Astmaan ei ole olemassa yhtä hoitomuotoa, joka toimii kaikille. Hoito on mukautettava yksilön tarpeisiin esimerkiksi sen mukaan, onko astma lievä vai vaikea.
– Suurin osa astmatapauksista on lieviä tai keskivaikeita. Tällaisen astman kanssa pitäisi pystyä elämään normaalia elämää ilman oireita, kunhan hoitoon kiinnitetään riittävästi huomiota, kertoo tiedotteessa keuhkosairausopin professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta.
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton arvioiden mukaan 10 prosenttia suomalaisista sairastaa astmaa. Lehtimäki sanoo, että usein luullaan, että astma on aina lapsuudessa alkava allergiaan liittyvä tauti. Todellisuudessa suurin osa astmoista alkaa aikuisuudessa.
Astmalääkityksestä huolimatta astmaoireet yskä, hengenahdistus ja vinkuva hengitys ovat yleisiä.
– Suomessa suurella osalla astmapotilaista oireet ovat hyvin hallinnassa, mutta hoidossa on silti vielä paljon optimoitavaa: Osittain tämä johtuu myös siitä, että kaikki potilaat eivät hakeudu hoidon aikaisista oireista huolimatta vastaanotolle. He luulevat, että astmaatikon elämään nyt vain kuuluvat tietyt oireet, Lehtimäki sanoo.
Tutkimusten mukaan yhdeksällä kymmenestä astmapotilaasta on suurten ilmateiden ongelmien lisäksi ongelmia myös pienissä ilmateissä
– Jos tavanomaisilla, hengitettävillä astmalääkkeillä ei saada potilaan oireita hallintaan, tärkeintä on tarkistaa, onko potilas sitoutunut säännölliseen lääkehoitoon ja osaako hän käyttää lääkeinhalaattoriaan oikein. Lehtimäki kertoo.
Keuhkosairausopin professorin mukaan astmaan liittyy usein krooninen nuha tai allergioita, joiden hoitaminen parantaa myös astman hallintaa. Ulkoiset ärsykkeet, kuten tupakointi tai erilaiset pölyt ja käryt, voivat myös pahentaa astmaa.
– Joskus huonon hoitovasteen taustalla voi olla kyse siitä, että valittu lääkitys ei mene riittävästi perille pieniin ilmateihin, Lehtimäki jatkaa.
Lehtimäki rauhoittelee, että lievä tai keskivaikea astma ei ole erityinen riski saada koronaa tai vaikeaa koronatautia.
– Astman diagnostiikka perustuu puhalluskokeisiin, joista on koronapandemian aikana luovuttu monessa paikassa. Lisäksi ihmiset eivät välttämättä ole uskaltautuneet hakeutua hoitoon oireiden ilmaantuessa. Kontrollikäynnitkään eivät ole aina toteutuneet. Astman hoidon tulisi kuitenkin edetä koronapandemian aikana aivan kuten ennen koronaakin, Lehtimäki painottaa.
Mistä tietää, onko omat oireet astmaan liittyviä?
Kannattaa kiinnittää huomiota seuraavanlaisiin oireisiin, kun miettii ovatko ne astmaan liittyviä. Oireita ovat pitkittynyt yskä, hengenahdistus, vinkuva uloshengitys. Oireet, jotka vaikeutuvat usein rasituksessa tai sen jälkeen, öisin ja aamuisin sekä infektioissa.
Nämä voivat olla merkkejä hoitamattomasta tai riittämättömästi hoidetusta astmasta.