Urheilu: Kipinän painijat ottivat kreikkalais-roomalaisen painin nuorten SM-kisoista jälleen tukun mitaleita.
Kaikkiaan kahdeksan mitalia oli Ylä-Tikkurilan Kipinän saalis, kun kreikkalais-roomalaisen painin nuorten SM-titteleistä väännettiin elokuun lopussa Kuortaneella.
Jo vuosi sitten seuran nuoret painijat rohmusivat SM-kisoista muhkean mitalisaaliin. Nyt YTK oli seurapisteissä 15-vuotiassa ykkönen ja sekä 17- että 20-vuotiaissa kolmas.
– Suhdanne on koko ajan ylöspäin ja tavoitteena tietysti saada siirrettyä menestys pikkuhiljaa miesten sarjoihin, sanoo Ville Kainulainen.
Kainulaisella on takanaan runsaat 30 vuotta Ylä-Tikkurilan Kipinässä, ensin pitkään aktiivipainijana ja viimeiset kaksi ja puoli vuotta valmentajana.
– Laadukas juniorityömme perustuu järjestelmälliseen painijapolkuun: naperopainista alkaen nassikkapainin, painikoulun ja kadettien (alle 17-v.) kautta Urhean eli Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian rinkiin.
Painisali on lapselle mainio paikka ylimääräisen energian purkamiseen. Naperoryhmät ovatkin tämän syksyn osalta täynnä, mutta painijuniorien lopettamisprosentti on korkea.
– Iso haaste on saada tuotua enemmän painijoita läpi koko polun, Kuortaneella Valmentajan ammattitutkintoa parhaillaan suorittava Kainulainen toteaa.
Painia on perinteisesti pidetty pohjanmaalaisten lajina. Siellä lajin valtikka on pitkään viihtynytkin. Mutta YTK on yhdessä muun muassa Vantaan Sammon, Helsingin Paini-Miesten ja Helsingin Hakan kanssa viime aikoina vetänyt lajin menestyksellistä painopistettä etelään päin.
Helsingin Hakaa edustava tuore vantaalainen olympiakävijä Elias Kuosmanen on tietysti monelle mainio esikuva. Vantaan Sammon nuorista painijoista parhaiten äskettäisissä SM-kisoissa menestyi Teo Laitila, joka otti kultaa alle 20-vuotiaiden 63-kiloisissa.
Yksi YTK:n kolmesta tuoreesta tuplamitalistista on Luka Kajanne, 15. Pari vuotta vanhemman Veeti-veljensä kanssa Luka on tottunut pienestä pitäen vääntämään ensin kotioloissa Hiekkaharjussa ja sitten salilla Tikkurilan urheilutalolla.
– Kymmenisen vuotta on tullut totisemmin harrastettua, Simonkylän koulun ysiluokkalainen kertoo.
– Kisaaminen, menestyminen, kivat treenikaverit ja hyvä yhteishenki, hän luettelee harrastuksensa ja seuransa hyviä puolia.
– Meillä treenit ovat alkulämmittelystä lähtien tosi viihdyttäviä. Saa painia paljon ja harjoitella liikkeitä, joita voi käyttää kisoissa. Koko ajan oppii uutta.
Jo vuosi sitten Luka otti SM-kisoista yhden hopean ja yhden pronssin. Nyt tuli kultaa ja sen lisäksi hopeaa kaksi vuotta vanhempien sarjasta.
Jesper Härkäsellä sen sijaan jäi 17-vuotiaiden 80-kiloisten hopeasta hieman hampaankoloon.
– Valmistavalla leirillä keväällä voitin SM-finaalivastustajani, ikäluokan EM-kisoissakin kesällä painineen Laihian Lujan Elias Lyyskin. Nyt hävisin Eliakselle mattopainiosuuden verran.
Korsossa asuva Härkänen on paininut YTK:ssa jo kymmenkunta vuotta.
– Kilpaileminen viehätti pienenä eniten, nykyään monipuolinen, sekä kunto- että voimapuolen huomioon ottava treenaaminen. Pitää olla kaikessa hyvä, että pärjää, Mäkelänrinteen urheilulukiolainen tietää.
Venäläistä Roman Vlasovia idolinaan pitävän Härkäsen tavoitteena on päästä edustamaan Suomea EM- ja MM-kisoihin ulkomaille.
– Ja kirkkaammat lätkät ensi vuoden SM-kisoista.
Lue myös: