Vantaalla on tällä hetkellä muutamia kymmeniä julkisia latauspaikkoja.
Sähköautoilun odotetaan yleistyvän jyrkästi Vantaalla ja muualla maassa lähivuosina ympäristösyistä.
EU:n ilmastolakipakettia koskevan ehdotuksen mukaan tieliikenteen päästöjen tulisi vähentyä 55 prosenttia nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Pakettiin sisältyy myös polttomoottoreiden kieltäminen vuodesta 2035.
Sähköautoalan asiantuntija Tuomas Sauliala alan etujärjestöstä Sähköautoilijat ry:stä arvioi, että sähköautoilun yleistymiseen on varauduttu Vantaalla ja muualla maassa ”kohtuullisen hyvin”. Hänestä latauspisteiden määrä ja sijainnit mahdollistavat jo melko sujuvan matkailun lähes koko Suomessa. Latauspaikkoja ovat järjestäneet julkiset toimijat, yksityisihmiset ja taloyhtiöt.
– Taloyhtiöt tuntuvat heränneen aika hyvin autoalan sähköistymiseen, ja pysäköintialueiden latausinvestoinnit tuntuvat vetävän.
Myös julkisia latauspisteitä on rakennettu nopeaan tahtiin. Vantaalla niitä on verkostoa kartoittavan Fintraffic.fi-sivuston mukaan muutamia kymmeniä. Ne ovat yleensä joko pika- tai suurteholatauspisteitä.
Pääosin julkiset latauspaikat ovat maksullisia ja kaikille sähköautoilijoille tarkoitettuja. Julkisia latauspisteitä on eniten ostoskeskuksissa ja huoltoasemilla.
Vuonna 2020 julkisia latauspaikkoja oli Suomessa 1 109, ja nyt niitä on jo 1 392.
– Vantaalla niitä on noussut ehkä hieman muuta maata enemmän myös juna-asemien yhteyteen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja puolestaan arvioi, että latausverkosto on nyt riittävä ainakin suurimmilla kaupunkiseuduilla.
– Pohjois- ja Itä-Suomessa voi tulla ongelmia, sillä niillä alueilla on harvin verkosto.
Pääosa latauspisteistä on yksityisillä parkkialueilla, eikä niitä tilastoida. Julkiset latauspisteet tiedetään. Yleensä niitä rakentaa ja operoi Virta, Recharge Infra, K-Lataus tai ABC-lataus. Virta on kansallinen sähköyhtiöiden omistama latausoperaattori, Recharge Infran omistavat Fortum ja Infracapital, K-Lataus on K-ryhmän latausverkko, ja ABC-lataus on nelikon uusin, S-ryhmän latausverkko.
Ampujan mielestä sähköautoiluun on varauduttu varsin hyvin, ja latausverkosto laajenee vauhdilla.
– Vuonna 2020 julkisia latauspaikkoja oli Suomessa 1 109, ja nyt niitä on jo 1 392.
Julkisen latauspisteen hinta vaihtelee muutamasta satasesta kymmeniin tuhansiin euroihin riippuen lataustehosta.
– Taloyhtiöt eivät tarvitse suuritehoisia latausasemia. Niillä latauspaikan kustannus vaihtelee muutamasta satasesta muutamaan tuhanteen euroon, Sauliala kertoo.
Ampujan mukaan sähköautoilijalle on oleellisinta, että hän voi ladata autoaan kotona tai vaikka työpaikallaan. Tällöin arkiajossa tarve julkisten latauspisteiden käytölle on yleensä pieni.
Asiantuntijoiden mukaan on vaikea ennustaa, rakennetaanko latauspisteitä lähivuosina riittävää vauhtia kasvavan sähköautoilun tarpeisiin nähden, mutta ainakin nykytahti enteilee hyvää.
Saulialan mukaan päähaasteet latauslaitteiden riittävyyden suhteen liittyvät matkailusesonkiin ja pitkän matkan autoiluun.
– Pääsiäisenä tai juhannuksen menoliikenteessä voi muodostua jonoja joillakin latauspaikoilla. Ongelmat korostunevat mökkiliikenteen suosimien teiden varsilla, eivät sinänsä Vantaalla.
Sähköinen liikenne ry:n mukaan Suomessa on nyt yli 77 000 ladattavaa autoa, joista lähes viidennes on täyssähköisiä. Valtioneuvoston fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoite on, että sähköautoja on 700 000 vuoteen 2030 mennessä.