”Ylipainoista lastani kiusataan” – äidin mieli on maassa, kun pitsaperjantai tulee

Ylipaino:  Joka kerran tulee huono omatunto, kun ostan herkkuja, sanoo äiti.

Vihtiläisäiti kertoo, miten hän kokee voimattomuutta ylipainoisen lapsensa kiusaamisesta. Arkisto/Jussi Vehkasalo

Ninnu Perälä

Mikä neuvoksi, kun omaa lasta kiusataan tämän painon vuoksi.

Tätä pohtii nimettömänä pysyttelevä äiti, joka suree lapsen ylipainon hallitsevan jo koko perheen elämää: itsetunto on huono – niin lapsella kuin äidilläkin.

– Tuntuu, etten osaa tehdä mitään oikein. En edes ruokkia lastani. Totta kai huolin myös terveydellisistä asioista, äiti huokaa.

Terveydenhoitaja on kehottanut pienentämään lapsen annoskokoja. Liikuntaakin pitäisi lisätä, mutta lapsi ei innostu liikunnasta.

Äidin mukaan lapsi ei ole puussakiipeilevä pojanviikari, vaan enemmänkin rauhallinen älykkö.

– Kasvikset tuppaavat yrityksistä huolimatta jäämään lautaselle. Annoskokoja on tosi vaikea pienentää, kun lapsi valittaa nälkää, harmittelee 10-vuotiaan ylipainoisen pojan äiti.

Pitää olla tunne siitä, että riittää sellaisena kuin on.

Anette Palssa

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa tunnistaa hyvin äidin ongelman sekä lapsen lihavuuskeskustelua leimaavan syyllistäväksi haukutun ilmapiirin.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että viestintä ei ole aina syyllistämistä, vaikka siitä syyllistyykin, Palssa toteaa, ja kehottaa ylipainoisten lasten huolestuneita vanhempia olemaan myös lempeitä itselleen.

On myös paljon perheitä, joissa vain yksi lapsista on ylipainoinen ja muut sisarukset normaalipainoisia tai jopa hoikkia. Kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä, ja paino kertyy lapsillakin eri tahtiin.

Tilastollisesti lasten ylipaino on lisääntynyt. Palssan mukaan keskiarvopainot ovat nyt korkeampia verrattuna esimerkiksi 50-lukuun.

– Ongelmana on osin muuttuva yhteiskuntamme. Pihapelit, pyörällä liikkuminen ja arkiaktiivisuus ovat vähentyneet. Tilalle on tullut videopelejä ja television katselua, Palssa toteaa, ja kertoo pelimaailman tarjoavan aivoille sen tason viihdykettä, että Kimblen pelaaminen ei tunnu enää riittävän kiehtovalta.

Ei ole ihme, että tietokoneen ruutu vetää lasta puoleensa kuin magneetti. Eikä pihalle ei tee mieli liikkumaan, jos kaverit ovat puolta pienempiä ja ketterämpiä.

Lapsen itsetunnosta on syytä pitää huolta, eikä porkkanoita ja tomaatteja tule lisätä lautaselle vain siksi, että ”on väärän kokoinen”.

Lasten kohdalla ei puhuta laihdutuskuureista vaan elämäntavan muutoksesta.

– On hyvä, jos painon nousu saadaan pidettyä hallinnassa. Kasvisten lisääminen ruokavalioon tekee hyvää koko perheelle, Palssa sanoo, ja suosittelee lapsen ottamista mukaan terveellisen ruokavalion suunnitteluun ja toteutukseen.

Lapsen ikätason huomioiden terveellisiä ruokia voi tutkia ja ihmetellä yhdessä. Kasviksia voi kylvää kasvamaan omalle pihalle tai parvekkeelle. Olennaista on säännöllinen ruokailurytmi ja se, että sitä oikeaa ruokaa on riittävästi. Kuitujen lisäksi proteiini pitää kylläisenä, ja aamun voi lisätä vaikka marjarahkan. Kiireisen vaivana on välipalat, ja on huomattava, että niiden runsas syöminen nostaa päivän energiamäärää nopeasti.

– Joka kerran tulee huono omatunto, kun ostan herkkuja. Lapset pyytävät pitsaperjantaita tai uutuusjäätelöitä. Tuntuu niin pahalta sanoa aina ei, äiti huokaa.

Palssa ymmärtää ja peräänkuuluttaa kultaista keskitietä. Totaalisuuteen ei ole tarvetta lähteä.

– Pitää olla tunne siitä, että riittää sellaisena kuin on, Palssa sanoo.

Ylipaino

Lasten lihavuus lisääntynyt

Lasten ja nuorten lihavuus on muutaman viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt.

Pienten lasten lievään ylipainoon voi suhtautua rauhallisesti. Usein riittää, että lievillä toimenpiteillä estetään lasta lihomasta lisää. Otollisin ikä lasten ylipainon hoitamiseksi on 6–12 vuoden ikä. Teini-iässä lihavuuden hoidon tulokset ovat yleensä huonommat.

Kasvuiässä olevaa lihavaa lasta ei laihduteta. Tavoitteena on painon vakiinnuttaminen riittävän pitkäksi aikaa nykyiselle tasolle, jolloin pituuskasvu korjaa ylipainon.

Lihava lapsi voi päästä eroon ylipainosta, jos hänellä säilyy terve itsetunto ja luonnollinen suhtautuminen ruokaan ja liikuntaan. Näiden toteutumiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten vanhemmat keskustelevat lapsen kanssa.

Lähde: Duodecim Terveyskirjasto

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut