Myyrmäkeen suunnitellaan kaupunkikulttuuritaloa – "Vähän Oodi-henkiseen" ja asukkaiden toiminnalle tilaa antavaan taloon mahtuisi myös nykyistä suurempi taidemuseo Artsi

Kulttuuri: Vantaan kulttuurijohdon mielestä maan kolmanneksi suurimman sijaa hipovan kaupungin taidemuseo ansaitsisi uudet, nykyistä tilavammat ja näyttävämmät raamit sekä mahdollisuuden kasvaa kaupungin vetonaulaksi.

Taidemuseo Artsi voisi saada huomattavasti nykyistä avarammat tilat, jos Myyrmäkitalon tilalle rakennettaisiin uusi kaupunkikulttuuritalo. Vantaan taidemuseo Artsi
Leena Koivisto

Leena Koivisto

Vantaan taidemuseo Artsin ensimmäinen näyttely nähtiin vuonna 1994. Tuolloin näyttelytilasta ei kuitenkaan vielä käytetty museo-nimeä, vaan aika taidemuseona alkoi vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin. Siitä reilun vuosikymmenen kuluttua museo linjasi erikoistuvansa graffiti-, katutaide- ja performanssitaiteeseen, järjesti nimikilpailun ja muuttui rennosti Artsiksi.

Artsi tekee työtään Myyrmäkitalossa haastavassa ympäristössä naapurinaan Helsingin ja Espoon vahva taidemuseokenttä.

– Se vaatii tarkkaa fokusointia omassa tekemisessä, Artsin päällikkö Anna Hjorth-Röntynen sanoo.

Päälinjaksi on otettu yhteiskunnalliset teemat ja nopea reagointi ajan ilmiöihin, olivatpa ne poimittavissa aivan lähiympäristöstä tai kauempaa.

– Artsissa pyritään tarttumaan asioihin, joista ihmisillä tuntuu olevan tarvetta keskustella ja joista myös museo voi herättää keskustelua erilaisin näkökulmin ja mahdollisimman moniäänisesti, Hjorth-Röntynen tiivistää.

Tarkkuutta vaatii myös jokapäiväinen käytännön työ, sillä niin fyysiseltä kooltaan kuin henkilöstöltään Artsi painii täysin eri sarjassa kuin vaikkapa Helsingin taidemuseo HAM ja Espoon modernin taiteen museo Emma.

Viime vuoden tilaston mukaan Vantaalla pärjäiltiin kymmenen hengen porukalla, kun naapureissa ahkeroitiin 45 ja 39 työntekijän voimin. Artsin noin 760 näyttelyneliön ero jättimäistä Emmaa pienempään HAMiinkin verrattuna on reippaat parituhatta neliötä.

Näyttelyiden rakentaminen pieniin tiloihin vaatii rajaamisen taitoa ja karsimisen sietämistä.

– Kun teoksia on laitettava lähekkäin, vaarana on, että ne niin sanotusti huutavat toistensa päälle, Hjorth-Röntynen toteaa.

– Ihanteellista olisi se, että pystyisimme esittelemään kokoelmateoksia yhtä aikaa vaihtuvien näyttelyiden kanssa. Lisäksi oma unelmani on, että museoon saataisiin myös lisää kansainvälisesti merkittäviä näyttelyitä. Sellaisissa teosten lainaajatahojen vaatimukset tilaolosuhteille ja resursseille ovat useimmiten kovat.

Tilojen lisäksi tekniikasta koituu rajoituksia, Artsi ei nykyisellään veny kaikkien uusin tekniikoin toteutettujen teosten esittelyyn.

Vantaan kaupunkikulttuurin johdossa näkemys Artsin kasvattamistarpeesta on vahva.

–  Museo ansaitsee toimivammat tilat, joissa se pystyy toteuttamaan kiinnostavia näyttelyitään ja ihmisten ajattelua laajentavaa työtään entistä paremmin. Myös vantaalaisille olisi hieno saada tarjota kotikaupungissaan entistä upeampi taidemuseokokemus, apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand linjaa.

Kulttuurijohtaja Annukka Larkio muistuttaa, että Vantaa on kovaa vauhtia nousemassa maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi.

– Mutta vertailussa siitä, kuinka paljon kaupungeissa on museoita, Vantaa pitää perää ihan kiitettävästi, hän harmittelee.

Kumpikin pitää mahdollisena sitä, että Artsin toimintamahdollisuuksia parantamalla museosta voisi kasvaa vetonaula kaupunkiin. Sijoituspaikkavaihtoehtoja on katseltu myös Myyrmäen ulkopuolelta, esimerkiksi Aviapoliksesta, mutta pallo on pomppinut takaisin lähtökohtaansa.

– Asiasta tehdyssä selvityksessä viestittiin hyvin laajasti eri suunnilta halusta pitää Artsi Myyrmäessä, jotta kulttuurin tarjontaa olisi tasaisemmin kummallakin puolella Vantaata, Åstrand kertoo.

Tilanteeseen on nyt suunniteltu ratkaisu, joka pitäisi Artsin nykyisillä sijoillaan, mutta uusin seinin. Toimiala esittelee asian tällä viikolla kärkihankkeenaan kaupunginvaltuuston selostustilaisuudessa ja kyselytunnilla.

– Peruskorjausikään tullut Myyrmäkitalo purettaisiin ja rakennettaisiin tilalle uusi kaupunkikulttuuritalo, jossa Artsilla olisi iso rooli, Åstrand selvittää.

Kokonaisuudessaan rakennuksessa on ajateltu olevan noin 13 000 neliötä. Niistä 11 000 neliötä olisi julkista tilaa ja loput muita tiloja, joihin voisi sijoittua muun muassa kahvila. Artsille taloon on hahmoteltu noin 4 300 neliötä, mikä sisältäisi myös varasto- ja konservointitilat. Sen päälle tulisivat vielä toimisto-, aula- ja saniteettitilat. Kirjaston tilat kasvaisivat nykyisestä noin 1 300 neliöstä noin 4 500:aan.

– Kirjaston tavoiteltu neliömäärä perustuu valtakunnalliseen suositukseen siitä, miten paljon tietylle asukasmäärälle tulisi olla kirjastoneliöitä. Myyrmäen kirjasto on Vantaan suosituin ja siellä käy paljon asiakkaita myös Helsingin puolelta. Se on jo tällä haavaa aivan liian pieni ja alueen asukasmäärän kasvaessa tilan ahtaus vain pahenee.

Tilatarpeita syntyy Myyrmäessä lisää, kun muun muassa asukastilan, nuorisotilan ja eläkeläisten jumppa- sekä tanssitilat suojissaan pitänyt Isomyyrin rakennus puretaan. Lisäksi uusia tiloja tarvitsisi Lastenkulttuurikeskus Toteemi. Näihin tarpeisiin kulttuuritalo pyrkisi pitkälti myös vastaamaan.

– Taidemuseota ja kirjastoa lukuun ottamatta talon tilaa olisi paljon yhteiskäytössä. Siellä olisi vähän sellaista Oodi-henkeä, mutta mentäisiin vielä astetta pidemmälle niin, että ihmiset voisivat tulla kohtaamaan, tekemään, osallistumaan ja toteuttamaan itse omaa toimintaansa, missä meidän palvelumme sitten auttaisivat, Åstrand luonnehtii.

Erilaisten tilojen ja toimintojen yhteensovittamisella kaikki eurot saataisiin kohdistettua yhteen kohteeseen.

– Rakennuksesta olisi siten ehkä mahdollista tehdä myös arkkitehtonisesti erityinen niin, että sekin omalla tavallaan lisäisi taidemuseon näkyvyyttä ja vetovoimaa.

Åstrand korostaa, että tällä hetkellä kyse on hyvin alustavista suunnitelmista, joiden mukaan talo voisi valmistua 2028–2029. Kaikki on kiinni kuitenkin siitä, antaako valtuusto hankkeelle ylipäätään etenemismahdollisuuksia.

Kulttuurijohtaja Annukka Larkio sanoo toivovansa, että taiteen nähtäisiin edistävän myös hyvinvointia ja kaupungin brändityötä.

– Se ei ole vain muiden asioiden kermakuorrutusta, vaan omaa itsellistä toimintaansa, jolla on oma sisältö ja johon täytyy myös investoida katsoen samalla pitkälle tulevaisuuteen.

– Oman näkemykseni mukaan Vantaalle mahtuisi parikin taidemuseota oikein hyvin.

Lue myös:

Nyt voi etsiä turvaa taidemuseosta – Artsissa avautuva näyttely avaa väyliä pohtia omaa ja toisten turvallisuuden tarvetta, edellytyksiä ja toteutumista

Korona-aiheisesta graffitista napatulla kuvalla voi osallistua taidemuseon kokoelmatyöhön

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut