Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Suomalaisperhe heittää ruokaa roskiin vuodessa 500 euron edestä – Tässä 5 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

Suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa lentää roskiin vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa 23 kiloa ruokahävikkiä henkeä kohden. Lompakkoa tämä verottaa 125 eurolla vuodessa.

Nelihenkisen perheen roskiin heittämä ruoka kutistaa kukkaroa noin 500 eurolla vuodessa. Syömäkelpoista ruokaa perhe jättää syömättä kaksi kiloa viikossa.

– 500 eurolla söisi ruhtinaallisesti tai voisi viettää vaikkapa kylpyläviikonlopun. Hävikin vähentäminen ei ole salatiedettä. Esimerkiksi jäteastiaan usein päätyvät perunoiden ja juuresten kuoret voisi mainiosti käyttää; tai jättää perunat, lantut ja omenat kokonaan kuorimatta, neuvoo tiedotteessa Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että kotitaloudet ovat suurin yksittäinen ruokahävikin lähde (noin 30 prosenttia) .

Luken mukaan kotien ruokahävikin syynä ovat useimmiten suunnittelemattomuus, arjen tilanteiden muutokset ja keittiötaitojen sekä viitseliäisyyden heikkeneminen. Kodeissa ei hyödynnetä tähteitä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita.

Selkeästi yleisin syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Myös ruuan jääminen tähteeksi lautaselle, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat yleisiä syitä.

Jokaisella on mahdollisuus oppia uusia rutiineja.

– Ennakoimalla tarvittavan ruoan määrän ja ylijäävän ruoan jatkokäytön pääsee jo pitkälle. Esimerkiksi pakastus on oiva tapa vähentää ruokahävikkiä, Parkkinen vinkkaa.

Eniten roskiin päätyy vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. Myös leipää heitetään usein.

Arjen teoilla on Parkkinen mukaan iso merkitys.

– Vihannesten ja hedelmien käyttöikä pitenee, kun käärit puolikkaat sitruunat, kurkut ja sipulit kelmuun odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Jokaisella on mahdollisuus oppia uusia rutiineja ja vaikuttaa ruokahävikki-talkoisiin, Parkkinen muistuttaa, kun vietetään valtakunnallista hävikkiviikkoa 13.–19. syyskuuta.

Ympäristöministeriön mukaan kotitalouksissa syntyvästä ruokahävikistä sekajätteeksi päätyy peräti 60 prosenttia. Ylijäämäruoan paikka olisi kuitenkin biojäteastia tai kompostori.

EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Lue myös: Huono omatunto rassaa aiempaa harvempia ruokaa pois heitettäessä – näin naiset ja miehet eroavat

Lue myös: "Poisheittohetkellä jopa puolet olisi vielä syötävää” – näin monen euron arvosta kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin

Lue myös: Miljoonia litroja viemäriin joka vuosi – Moni ei hoksaa suosikkijuomaa ruokahävikiksi, vaikka senkin valmistus vaatii rutkasti luonnonvaroja