Vertailu: Suomi pihistelee koulutuksessa – Muut käyttävät yhteen oppilaaseen koko ajan enemmän rahaa, Suomi vähemmän

Kuvituskuva. Arkisto/Päivi Tuovinen

Sirpa Repo

Koulutuksen kustannukset oppilasta kohden laskivat Suomessa vuosina 2012–2018. Suomi poikkeaa tässä monista muista maista.

Tiedot selviävät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) Education at a Glancen -raportista, jossa vertaillaan koulutusjärjestelmiä.

Vuosittainen kustannusten lasku oppilasta kohden oli Suomessa yksi prosentti. Samaan aikaan OECD-maissa nousua oli vuosittain keskimäärin 1,6 prosenttia.

Kaikkiaan OECD-maissa perus- ja toisen asteen opiskelijakohtaiset kustannukset kasvoivat.

Valtaosassa OECD-maita käytettiin perus- ja toisella asteella vuonna 2018 enemmän varoja yhtä oppilasta kohden kuin vuonna 2012. Suomessa tilanne oli toisin päin.

Raportin mukaan Suomi oli viiden Euroopan maan joukossa, jossa rahaa oppilasta kohden käytettiin vuonna 2018 vähemmän kuin vuonna 2012.

Opettajien Ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Olli Luukkainen oli huolissaan tästä kehityksen suunnasta.

– Vain muutama maa on vähentänyt koulutuspanostuksiaan, näitä ovat esimerkiksi Suomi ja Kreikka. Samaan aikaan kilpailijamaamme lisäävät koulutuspanostuksiaan. Tämä kaikki aikana, jolloin suomalaisista on usean hallituksen voimin kauniisti visioitu maailman osaavinta kansaa, sanoo Luukkainen tiedotteessa.

Hänen muistuttaa, että Suomi jää Pohjoismaiden kesken viimeiseksi, kun katsotaan koulutusrahoituksen oppijakohtaista keskiarvoa.

– Kilpailijamaissa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen merkitys näkyy myös resursseista päätettäessä. Viime viikolla Tanskasta saatiin uutisia noin 300 miljoonan euron vuosittaisesta lisärahoituksesta koulutukseen. Suomi on auttamatta jäämässä jälkeen, jos suunta ei heti muutu, Luukkainen toteaa.

Kaksi kolmasosaa raportissa vertailluista maista ilmoitti lisänneensä rahoitusta perus- ja toisen asteen kouluille, jotta ne selviytyisivät pandemian aiheuttamista haasteista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa todetaan, että myös Suomessa hallitus on kesällä 2020 myöntänyt lisärahoitusta varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen ja toiselle asteelle. Tukea on suunnattu esimerkiksi tukiopetukseen ja erityisopetukseen.

Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön kuuluu 37 valtiota.

Siihen kuuluvat muiden muassa Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Meksiko, Kolumbia, Japani, Yhdysvallat, Unkari ja Uusi-Seelanti.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut