Futuristi, Elina Hiltunen, 50, on useissa tulevaisuus -kirjoissaan visioinut hämmästyttävän tarkasti faktoihin ja laskelmiin perustuen, mitä tulevaisuus todennäköisimmin tuo tullessaan. Hänen päätyönsä onkin puhua tulevaisuuden näkymistä erilaisissa tilaisuuksissa.
13 kirjaa kirjoittaneen, arvostetun Forbes -lehdenkin noteeraaman naisfuturistin edellisessä, Tulossa huomenna -kirjassa käsitellään suuria globaaleja tulevaisuuden kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta, luonnonvarojen riittävyyttä, digitalisaatiota, tekoälyn ja robotiikan roolia tulevaisuuden työelämässä sekä luonnonvarojen riittävyyttä.
Vuoden 2019 loppupuolella julkaistussa kirjassa Hiltunen kirjoitti yhdeksi tulevaisuuden skenaarioksi pandemiat ja niiden lisääntymisen.
Espoolainen Hiltunen on edellisissä kirjoissaan visioinut myös tulevaisuuden asiakkaiden tarpeita, tulevaisuuden teknologian vaikutuksia elämäämme, tehnyt lasten ohjelmointioppaita sekä kirjoittanut kirjoja amigurumien, eli virkattujen pehmojen tekemisestä.
Tähän päivään saakka Hiltusen yksi kirjahaave on kuitenkin vielä odottanut toteutumistaan. Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Hiltunen kirjoitti viimein elämänsä ensimmäisen scifi-proosakirjan Sinä päivänä 2019, jossa visioidaan seitsemän erilaisen tarinan kautta, miltä tulevaisuus voisi näyttää teknologian näkökulmasta tarkasteltuna. Kirja julkaistiin 13. syyskuuta.
Vaikka tarinat ovat kuvitteellisia, niissä käytetty teknologia on jo jollakin tavalla tässä päivässä läsnä.
– Kirjassa on arvoituksellinen kertoja, joka seitsemän eri tarinan jälkeen palaa taas ääneen. Vaikka teos on proosaa, eli tarinat ovat kuvitteellisia, niissä käytetty teknologia on jo jollakin tavalla tässä päivässä läsnä, Hiltunen kertoo.
Esimerkiksi yksi kirjan hahmoista, Urban on bioterroristi, joka on lihan negatiivisten ilmastovaikutuksien vuoksi kehittänyt bioaseen, jota punkki levittää, ja joka tekee ihmisistä lihalle allergisia. Lopulta Urban vangitaan ja rangaistuksena vankilan seiniin heijastetaan jatkuvasti kuvaa lihatehtaista, joissa eläimiä kohdellaan huonosti.
Toisessa tarina tekoäly on kasannut virtuaalisen hahmon äidille hänen kuolleesta lapsestaan lapsesta kuvattujen videoiden ja kuvien avulla.
– Tällaisia on maailmalla jo nähtykin. Etelä-Koreassa oli nainen, jonka kuollut tytär oli virtuaalimaailmassa rakennettu uudelleen. Nainen oli ollut itse hyvin liikuttunut tilanteesta, Hiltunen kertoo.
Diplomi-insinöörinä teknologiasta kiinnostunut ja alan kehitystä aktiivisesti seuraava Hiltunen pystyy laajan teknologiatietämyksensä kautta nähdä heikkoja signaaleja, mitä tulevaisuudessa voi olla tulossa, ja lähteä paisuttelemaan niitä kuvitteelliseen scifi-proosa -teokseen.
Homma voi kuitenkin toimia myös toisinpäin.
– Olen aikoinaan tutkinut myös tuotekehitysinsinöörien työskentelyä. He saattavat katsoa scifistä mallia ja ammentaa niistä inspiraatiota, vaikka taitelija olisi luonut ne täysin mielikuvituksen pohjalta.
Vaikka tulevaisuuden tutkijana Hiltunen visioi ja puhuu työkseen monialaisesti tulevaisuuden skenaariosta, Sinä päivänä 20X9 on kuitenkin ennen kaikkea kokoelma aikuisten teknologiasatuja.