Potilasvakuutuskeskus (PVK) on antanut ratkaisun 77 koronaan liittyvään potilasvahinkoilmoitukseen elokuun loppuun mennessä. Ratkaistuista tapauksista noin puolet (51 prosenttia) liittyi suoraan koronaan, eli potilaalla oli epäilty tai todettu koronatauti.
Lopuissa tapauksista koronaepidemia vaikutti potilaan muuhun hoitoon, eli vahinkoilmoitus liittyi koronaan vain välillisesti.
Kaikkiaan vain yksi prosentti PKV:n viime marraskuun ja tämän vuoden elokuun välisenä aikana ratkaisemista potilasvahinkoilmoituksista liittyi jollain tavalla koronaan.
Tiedot selviävät PVK:n tuoreesta teemaraportista.
Koronaan liittyvistä ratkaistuista potilasvahinkoilmoituksista vain 10 prosenttia johti myönteiseen korvauspäätökseen.
Näistä kahdeksasta korvattavasta neljä liittyi koronanäytteenottoon, yksi hoidossa saatuun koronavirustartuntaan ja loput kolme muiden sairauksien hoidossa tapahtuneisiin diagnoosi- tai hoitoviiveisiin.
Samalla aikavälillä keskimääräinen vahinkoilmoitusten korvausprosentti oli 24. Koronaan liittyvät vahinkoilmoitukset johtivat siis keskimääräistä harvemmin korvausten maksuun.
PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Wellingin mukaan syitä matalalle korvausprosentille on monia.
– Yksi keskeinen syy on se, että potilasvakuutuksen kautta ei korvata hoidon viiveestä aiheutunutta vahinkoa, jos sen on aiheuttanut terveydenhuollon resurssien rajallisuus ja hoidon kiireellisyys on arvioitu oikein, Welling kertoo tiedotteessa.
Tyypillisimmin koronaan liittyvissä potilasvahinkoilmoituksissa oli kyse siitä, että potilaan tarvitseman hoito viivästyi koronaepidemian vuoksi. Yli puolet ilmoitetuista viiveistä oli leikkaushoidon viiveitä. Yleensä potilas oli myös tyytymätön hoitonsa sisältöön ja/tai hoidosta aiheutuneisiin haittoihin.
Näytteenottoa koskevista vahinkoilmoituksista suurin osa koski näytteenoton komplikaatioita tai näytteenoton aiheuttamiksi epäiltyjä oireita. Asianmukaisesti toteutetuissa näytteenotoissa ilmenneet tavanomaiset komplikaatiot, kuten nenäverenvuoto, eivät johda korvauksiin.
– Muutamissa ilmoituksissa oli kyse siitä, että näytteenottotikku oli katkennut nenään. Nämä vahingot on korvattu sairaanhoitovälineen vikoina eli ns. laitevahinkoina.
Rokotuksiin liittyviä vahinkoilmoituksia oli tehty elokuun loppuun mennessä 14. Näistä suurin osa liittyi koronarokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.
– Asianmukaisesti annetun rokotteen aiheuttamia haittavaikutuksia ei korvata potilasvakuutuksesta. Niiden käsittely kuuluu lääkevahinkovakuutuksen puolelle, toteaa Welling.
Aikaa vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti kolme vuotta siitä, kun vahinko on tullut tietoon.
– Näemme vasta vuosien kuluttua, onko koronaepidemia lisännyt esimerkiksi diagnoosi- ja hoitoviiveistä johtuvien potilasvahinkojen määrää.
Suomesta ja muualtakin on jo tähän mennessä raportoitu diagnoosi- ja hoitoviiveiden lisääntyneen.
Welling näkee, että potilasturvallisuusuhkien lisäksi kriisitilanteessa piilee myös mahdollisuuksia parempaan. Hänen mukaansa infektioiden torjunta on parantunut, etälääketiede ja muut teknologian mahdollisuudet on valjastettu käyttöön aiempaa tehokkaammin.
– Terveydenhuollon eri toimijat ovat yhdistäneet voimiaan ja työskennelleet yhdessä. Kaiken kaikkiaan oppiminen ja muutosten aikaansaaminen on nopeutunut koronaepidemian myötä, muistuttaa Welling.