Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Näkymätön ja hajuton kaasu voi uhata myös kerrostalossa – Vantaan uudella asuinalueella nousi huoli kasvavista radonpitoisuuksista

Terveys: Yksi radonhuolta aiheuttavista alueista on Vantaalla Kivistö.

– Sisäilman radon on suomalaisten säteilyaltistajista numero ykkönen, toteaa ylitarkastaja Katja Kojo Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

Radon ei uhkaa vain pientaloasujia. Viitearvon ylittäviä radonpitoisuuksia voi sisäilmassa olla myös rivitaloissa ja kerrostalojen ensimmäisissä kerroksissa.

Radonriskin kannalta oleellista on talon alla oleva maaperä. Radonia voi olla myös rakennuksen alle tuodussa täyttömaassa.

Vantaa on Kojon mukaan määritelty radonmittausvelvoitekunnaksi. Hän kuitenkin huomauttaa, että alueiden luokittelu radonriskin mukaan voi olla harhaanjohtavaa. Tilanne on aina talokohtainen.

– Vaikka naapuritalon sisäilmassa ei havaittaisi viitearvot ylittäviä pitoisuuksia radonia, sinun kodissasi tilanne voi olla toinen, Kojo kuvaa.

Mittausvelvoitekunniksi määritellään kunnat, joissa yli 10 prosenttia radonmittausten tuloksista ylittää viitearvon, joka, on tänä päivänä 300 becquereliä kuutiometrissä. Osa Vantaan mittauksista on tehty aiemmin, viitearvon oltua 400 Bq/m3.

Keuhkosyöpäriski on sitä suurempi, mitä kauemmin radonille altistuu.

Vantaan ympäristökeskuksen terveysinsinööri Kari Grönberg toteaa, että muutama vuosi sitten Vantaalla korkeimpia radonpitoisuuksia havaittiin Askistossa, Hakunilassa, Mikkolassa ja Ylästössä.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisessa talossa kallioperäisessä Ylästössä oli radonongelma tai ettei savimaastaan tunnetussa Tikkurilassa voi olla asuntoja, joissa viitearvo ylittyy, toteaa Grönberg vahvistaen Kojon viestiä talokohtaisista tuloksista.

Yksi uusista huolta aiheuttavista alueista on Grönbergin mukaan Kivistö. Radonmittaustulosten keskiarvo on siellä nousussa.

– Alueen nimikin kertoo jotain maaperästä.

Radonkaasun kerrotaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 300 keuhkosyöpää. Se on tupakoinnin jälkeen merkittävin keuhkosyövän riskitekijä.

– Keuhkosyöpäriski on sitä suurempi, mitä kauemmin radonille altistuu ja mitä voimakkaampi altistus on. Altistuminen kannattaa siis aina katkaista, Kojo toteaa.

Vantaan ympäristökeskus neuvoo asukkaita radonasiassa.

– Radonmittauksessa käytettävien hyväksyttyjen mittausmenetelmien listan voi katsoa STUKin nettisivuilta, purkit tilataan suoraan palveluntarjoajilta. Mittauspurkkeja ei saa ympäristökeskuksesta, Grönberg sanoo.

Radonmittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Mittaus tulee tehdä aikavälillä syyskuu–toukokuu. Kesäaikana lämpö ja asuntojen tuulettaminen saattavat vääristää tulosta.

Asuintalon radonkorjauksen hinta on keskimäärin 2 500 euroa. Hintaan vaikuttaa asunnon koon lisäksi ongelman laajuus.

Radonkorjaus voi olla ilmanvaihdon säätämistä tai radonkaivon tai radonimurin rakentamista.

Ilmanvaihdon säätäminen voi riittää, jos kyse on siitä, että sisätiloihin ei tule riittävästi korvausilmaa ja siksi ilmaa nousee sisätiloihin maaperästä.

Kojo kertoo STUKin suosittelevan, että radonmittaus tehtäisiin kaikissa suomalaisissa pientaloissa ja kerrostalojen alimmissa kerroksissa.