Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Jo yli puolet vantaalaisista on ylipainoisia tai lihavia ja siksi Vantaa kannustaa elintapojen muutokseen – Marja, 65, osallistui maksuttomaan ohjaukseen ja elää nyt terveemmin

Terveys: Elintapaohjaus saa jatkoa kaupungin omana toimintana.

Liian vähän liikuntaa ja kasviksia, mutta liikaa painoa. Siinä yhtälö, joka voi johtaa iän karttuessa sairauksiin ja kehnoon elämänlaatuun. Ylipainoisia tai lihavia aikuisia on jo yli puolet vantaalaisista.

Lisäksi lihavien osuus Vantaan aikuisväestöstä on kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2018 vuoteen 2020. Lihaviksi määritellään henkilöt, joiden painoindeksi on yli 30.

– Elintavoissa on kehittämisen varaa, kiteyttää Marianna Suonpää.

Suonpää toimii projektiasiantuntijana Vantaan Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan -hankkeessa, joka on viimeiset pari vuotta tehnyt työtä kaupunkilaisten elintapojen ohjaamisessa terveempään suuntaan. Hankkeen aikana kehitettiin vuoden pituinen ohjausmalli, jossa terveempiin elintapoihin ohjaa hyvinvointimentori ja mobiilisovellus.

Maksuttomaan elintapaohjaukseen on osallistunut noin 330 vantaalaista. Heistä yksi on havukoskelainen Marja Mäki, 65, joka aloitti ryhmässä kesällä 2020.

Mäki halusi osallistua elintapaohjaukseen, koska kaupungin järjestämät liikuntaharrastukset, kuten ohjattu kuntosaliharjoittelu, olivat tyssänneet koronarajoitusten takia. Hänelle sopii parhaiten se, että tekeminen on järjestettyä tai ohjattua.

 Liikun kyllä paljon, mutta säännöllisyys puuttui.

– Liikun kyllä paljon, mutta säännöllisyys puuttui.

Ohjaukselta Mäki toivoi myös sitä, että hän pystyisi muuttamaan elintapojaan, varsinkin ravintoa.

– Että turha puputus ja se, että kahvin kanssa pitää aina olla jotain, vähenisi.

Paino-ongelmia Mäellä ei ole, mutta epäterveellistä syömistä hän halusi karsia.

Ohjaus alkoi hyvinvointimentorin tapaamisella. Silloin tehtiin alkutesti, jossa mitattiin muun muassa puristusvoima ja hapenottokyky. Ohjattavan edistymistä seurattiin välitapaamisella ja kännykkäsovelluksella. Muiden osallistujien kanssa saattoi vaihtaa kokemuksia.

Ohjaus innosti liikkumaan, kun suoritukset kirjattiin sovellukseen.

– Silloin tulee tehtyä, Mäki tietää.

Mäki jumppasi kaupungin nettijumppien ja Ylen tv-jumppatuokioiden tahtiin ja aloitti "koronakävelyt" ystävättärensä kanssa kerran viikossa. Kun he kävelyn jälkeen menivät jommankumman luo haukkaamaan jotain, alkoi lautasilta löytyä yhä useammin salaattia tai vaikkapa uunijuureksia. Koska kasviksia jäi aina myös seuraaville päiville, ne tuli käytettyä.

– Olen lisännyt kasviksia ruokavaliossani ja se on iso pluspiste!

Napostelukin on vähentynyt kohtuulliseksi.

– Ei tee enää mieli.

Takapakkia kuntoiluun tuli, kun Mäki ja hänen miehensä sairastuivat viime vuoden lopulla koronatautiin. Mäki selvisi lievemmillä oireilla, mutta puoliso oli puoli vuotta sairaalassa ja välillä myös hengityskoneessa. Nyt hänkin on toipumassa.

Viimeisessä mentoritapaamisessa alun testin tehtiin uudelleen. Mäen hapenottokyky oli parantunut ja sen hän huomaa myös arjessa. Enää ei hengästytä, kun hän vaikkapa ottaa loppukirin ehtiäkseen junaan Helsingin päärautatieaseman kauempana sijaitseville raiteille.

Myös puristusvoima on kohentunut ja mikä parasta, huonon kolesterolin arvo on laskenut.

Mäki nauttii, kun kaupungin järjestämiin kuntoiluryhmiin taas pääsee ja liikunta jatkuu. Kävelyn lisäksi hän pitää lihaksistaan huolta ohjatulla kuntosalitunnilla ja laviksessa.

– Olen aina tykännyt tanssia ja lavis yhdistää jumpan ja tanssin, Mäki iloitsee.

Hyvinvointihankkeen kaikille avoin, maksuton verkkoseminaari, jossa kerrotaan myös elintapaohjauksesta, ke 6.10. klo 9–12. Ohjelma ja ilmoittautuminen (viimeistään 30.9.) täällä .