Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtämisestä kunnilta uusille hyvinvointialueille on tulossa huomattavasti kalliimpaa kuin tähän asti on kerrottu.
Kuntatalouteen erikoistuneen Finnish Consulting Groupin johtaja Eero Laesterä sanoo Ylen uutisille, että sote-palveluiden lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ottavat sote-vastuun vuonna 2023.
Ylen haastattelema Laesterä on laskenut, että kuntaveroksi muutettuna tämä tarkoittaa viiden prosenttiyksikön korotusta.
Veronmaksajien keskusliiton mukaan se taas merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. Kuukaudessa lisäverorasite olisi 150 euroa.
Kanta-Hämeessa sotemuutosta vetävä Jukka Lindberg arvioi Ylelle, että summa voi olla laskettu alakanttiin.
Kustannusten kasvun taustalla on väestön ikääntyminen ja poliitikkojen haluttomuus etsiä säästöjä paisuvista sotekuluista.
Soteuudistusta perusteltiin aiemmin kustannusnousun hillitsemisellä, jota ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sotehankkeen uskottiin synnyttävän 3–4 miljardin euron edestä. Talouspolitiikan arviointineuvosto tosin tyrmäsi arvion vuonna 2018 .
Sipilän sotemalli kaatui lopulta eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin, ja osin kaatumista avitti Krista Kiurun (sd.) jarrutus uudistuksen valiokuntakäsittelyssä.
Sanna Marinin (sd.) hallitukseen perhe- ja peruspalveluministeriksi nostettu Kiuru sanoi kesällä 2020, että nykyinen hallitus ei tavoittele sotella säästöjä.
Jukka Lindberg arvioi nyt Ylen jutussa, että Marinin hallituksen sotemallissa kustannusnousulla ei ole perälautaa.
Eero Laesterä taas epäilee, ettei soteuudistus kykene takaamaan myöskään samantasoisia laadukkaita palveluita kaikille.