Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Miksi upouusi katu ja liikenteenjakaja revitään auki Vantaan uudella asuinalueella? – Lukija lähetti kuvan ja kummastelee rakentamisen järjestelyitä

Miksi valmiiksi rakennettuja ja aivan upouusia teitä pitää repiä auki uusillakin asuinalueilla rakennusten vesi- ja viemäriputkien liittämiseksi?

Tätä monen kaupunkilaisen usein pohtimaa kysymystä kummastelee Vantaan Sanomille lukijan kuvan Keimolanmäestä lähettänyt Pentti Virkki.

Kuvassa tuoretta asfalttia ja liikenteenjakajaa ollaan purkamassa viemäriliittymän rakentamiseksi Kiemolanmäen Ajoportille. Virkin mukaan vastaava tilanne on käsillä myös läheisellä Varikkokaarre-kadulla.

Molemmat paikat kuuluvat uuteen asuinalueeseen, jonne nousee nyt taloja tiiviiseen tahtiin.

Virkki kysyy, eikö katujen repimiseltä voitaisi välttyä ennakoinnilla ja rakentamalla vesi- ja viemäriliitokset teiden ulkopuolelle oleville alueille.

– Rakennusten sijainti kun on jo kaavoissa päätetty, Virkki arvelee.

Vantaan kaduista ja puistoista vastaavan palvelualueen johtaja, kaupungininsinööri Henry Westlin sanoo, että kuvan tilanne on harmittavan tuttu.

– Joskus viemäri- ja vesiputkien paikka voidaan määrittää ennalta tarkasti, mikäli tulevan talon paikka tiedetään varmuudella. Tässä Keimolanmäen tapauksessa näin ei ilmeisestikään ole ollut.

Westlinin mukaan kaavamerkinnät eivät anna riittävän yksityiskohtaista tietoa, jotta kadun- ja talonrakentajien ajatukset kohtaisivat.

Kadunrakentajat eivät voi toisaalta myöskään liikaa ennakoida talonrakentajien suunnitelmia ja rakentaa viemäriliittymiä valmiiksi kadun vierille. Riskinä on Westlinin mukaan, että valmiiksi tehdyt tonttihaarat jäisivät käyttämättä.

Westlinin mukaan Helsingin seudun ympäristön (HSY) selvitysten mukaan liittymien turha rakentaminen kävisi kalliiksi, sillä tyhjänpanttina olevat putket vaatisivat huoltoa tai sitten ne pitää purkaa.

Vantaan kadut on rakennettu veronmaksajien varoilla, mutta niiden auki repimisestä koituva lasku tulee rakennusyhtiölle, eli lopulta asuntojen ostajien maksettavaksi.

Onko vastaavia tilanteita usein?

– Kyllä niitä valitettavasti on turhan usein, Westlin sanoo.