Vantaan opetuspomo Katri Kalske alueellisesta eriytymisestä: "En tunnista ilmiötä, että opettajat karsastaisivat tiettyjä kouluja tai päiväkoteja"

Katri Kalskeen mukaan opettajia voidaan houkutella Vantaalle tarjoamalla heille riittävää tukea ja koulutusta. Päivi Tuovinen

Tuomas Massinen

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kommentoi hiljattain "koulushoppailua"eli mahdollisimman hyvän koulun valitsemista Helsingin Uutisissa. Hänen mukaansa on vain luonnollista, että opettaja valitsee niin sanotun hyvän alueen koulun, jossa työn kuormittavuus on todennäköisesti matalampi. Razmyarin mielestä olisi aika pohtia, tulisiko vaativamman oppilasaineksen ja työympäristön valitsevalle opettajalle maksaa Helsingissä parempaa palkkaa.

Näkyykö alueellinen eriytyminen samalla lailla myös Vantaalla, Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske?

Kalske arvioi, että tietyt Vantaan alueet saattavat houkutella opettajia vähemmän kuin toiset niiden ongelmien takia.

– Kyllä siinä saattaa olla kerrointa, mutta en tunnista ilmiötä, että opettajat karsastaisivat tiettyjä kouluja tai päiväkoteja. Eriytyminen ei ole Vantaalla niin pitkällä, Kalske pyörittelee.

Vantaalla on alueita, kuten Länsimäki ja Havukoski, joissa on paljon maahanmuuttajia ja väestöä, jonka sosioekonominen asema on keskimääräistä heikompi. Kalske myöntää, että alueellinen eriytyminen tuo haasteita.

Se näkyy kouluissa ja päiväkodeissa sosiaalisina ongelmina. Esimerkiksi oppilaiden oppimisvaikeudet vaativat henkilökunnalta ponnisteluja.

Ei ole kenenkään etu lähteä palkkakilpailuun, kun opettajia on rajallisesti.

Kalske kertoo, että koulujen tasa-arvoisesta kehittämisestä on puhuttu paljon opetustoimessa.

– On selvää, että monikulttuurisuus tuo kasvatustyöhön vaativuutta. Se on asia, jota opettaja voi tarkastella etsiessään töitä. Taitavat osaajat eivät kaihda haasteita, mutta heitä pitää pystyä myös tukemaan, Kalske alleviivaa.

Vantaalla on pyritty torjumaan eriytymistä eri tavoin. Kaupunki on esimerkiksi jo vuosia antanut 150 euron pienpalkanlisää monikulttuurisissa opinahjoissa työskenteleville opettajille. Lisää maksetaan, jos maahanmuuttajia on päiväkodissa vähintään 70 prosenttia ja peruskoulussa 40 prosenttia lapsista.

Kalskeen mukaan alueellinen eriytyminen ei ole kuitenkaan suurin ongelma opetustoimelle, vaan työntekijöiden vaikea saatavuus, pätevyys ja koulutuspaikkojen puute. Noin kolmasosassa 900 lastentarhanopettajan vakanssista ei ole muodollisesti kelpoista ammattilaista.

Perusopetuksessa on saatu luokan- ja aineopettajien virat täytettyä, mutta erityis- ja erityisluokanopettajien kohdalla on ollut ongelmia. On jouduttu käyttämään sijaisia, ja heitäkin on vaikea löytää.

Kalske huomauttaa kuitenkin, ettei opettajien palkkoja ole syytä korottaa työvoimapulan takia.

– Ei ole kenenkään etu lähteä palkkakilpailuun, kun opettajia on rajallisesti. Jos jotkin kunnat nostavat palkkaustaan, osa kunnista kärsii työvoimapulasta entistäkin pahemmin.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut