Kotouttaminen jakaa päättäjien mielipiteitä Vantaalla – "Henkilö voi jäädä sosiaalipalveluihin ikään kuin kiinni"

Ihmiset: Miten kotoutuminen saadaan Vantaalla onnistumaan?

Työn merkitystä yhteiskuntaan kiinnittymisessä ei voi Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mielestä liikaa korostaa. Työn lisäksi hän nostaa esiin kielitaidon. Tiina Örn

Tiina Örn

– Kyllä maahan muuttavien ensisijainen toive on yleensä päästä töihin tai opiskelemaan, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.

Siksi on Viljasen mukaan valitettavaa, että niin Vantaalla kuin muualla Suomessa tarjotaan maahan muuttaneelle pitkään sosiaalipalveluita sen sijaan, että tarjottaisiin kaikki mahdollinen tuki työllistymiseen.

– Henkilö voi jäädä sosiaalipalveluihin ikään kuin kiinni, vaikka haluaisi töihin.

Työn merkitystä kotouttamisessa, yhteiskuntaan kiinnittymisessä ei voi liiaksi korostaa, Viljanen pohtii.

– Sen lisäksi tärkeää on kielitaito, joka on usein portti työelämään, tiedonsaantiin ja vuorovaikutukseen.

Kielitaito mainitaan myös lähes kaikissa vastauksissa kysyttäessä viiden suurimman puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajien mielipiteitä kotouttamisesta Vantaalla.

Kielikoulutukseen on pitkät jonot.

– On huolehdittava siitä, että jokainen Vantaalle muualta muuttanut pääsee mahdollisimman pian kiinni yhteiskuntaan ja työelämään. Siinä avainasemassa on työpaikan löytyminen ja kielen oppiminen, demariryhmän puheenjohtaja Minna Räsänen muotoilee.

Vasemmistoliiton ryhmää vetävä Antero Eerola pohtii, että ihan ensiksi on tehtävä asenneremontti. Maahanmuuttajia ei tule nähdä taakkana ja uhkana. Eerola kehottaa tarkastelemaan pääkaupunkiseudun työmarkkinoita.

– Siivousala ja joukkoliikenne eivät tällä hetkellä pyörisi ilman maahanmuuttajien työpanosta.

Lue myös: Vantaan opetuspomo Katri Kalske alueellisesta eriytymisestä: "En tunnista ilmiötä, että opettajat karsastaisivat tiettyjä kouluja tai päiväkoteja"

Työn tarjoamisen tärkeänä kotouttamistoimena mainitsee myös Sakari Rokkanen (kok.). Hän kertoo, että Vantaalla ollaan kokeilemassa mallia, jossa yksityinen työnvälitysyritys etsii työttömille töitä, ja yritykselle maksetaan työllistymistulosten mukaan. Rokkanen näkee mallissa paljon potentiaalia vieraskielisten työllistämisessä.

Myös vihreiden Eve Rämö nostaa ensimmäiseksi esiin työn tärkeyden. Hän näkee ongelmana erityisesti maahanmuuttajanaisten työttömyyden ja kieliopetuksen puutteen.

– Kielikoulutukseen on pitkät jonot. Tullessa on kova into päästä kouluun ja töihin, mutta se passivoi ihmistä, jos joutuu vuodenkin odottamaan. Sinä aikana syrjäytyy, Rämö toteaa.

Rokkanen toivoo kotouttamisessa pohdittavan toimien tärkeysjärjestystä.

– On sinänsä mukavaa, että maalataan alikulkutunneleita ja korjataan valaistusta maahanmuuttajavaltaisilla alueilla, mutta maahanmuuttajien tukemisessa vaikuttavinta on panostaminen lapsiin ja nuoriin.

Niin Rokkanen kuin Rämö muistuttavat kaupunkikehityksen merkityksestä.

– Monipuolinen asuntotuotanto ja ratikka varmistavat, että kaikki asuinalueet pysyvät kehityksessä mukana, Rämö sanoo.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Niilo Kärki korostaa, että Vantaalla on tekemistä jo nyt kaupungissa asuvien vieraskielisten kotouttamisessa.

Vantaan väestöstä on vieraskielisiä tällä hetkellä 21,6 prosenttia. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa.

– Valtuustoryhmämme vaati viime vuonna, että Vantaa pidättäytyy turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja samaa esitimme uudessa kaupunginhallituksessa. Vieraskielisten muuttoa Vantaalle emme voi estää, mutta turvapaikanhakijoiden ottamisesta voimme päättää.

Kotouttamisen onnistumiseen Kärki ei juurikaan usko.

– Kukaan ei Pohjoismaissakaan tiedä, mitä pitäisi tehdä, jotta kotouttamisessa voitaisiin laajasti onnistua.

Tilasto

Väestönkasvu vieraskielisten ansiota

Vantaan väestö kasvoi vuonna 2020 ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vieraskielisten määrä lisääntyi lähes 3 900 hengellä, kun kotimaankielisten määrä väheni 430 hengellä.

Viimeisten viiden vuoden aikana Vantaan väestönkasvusta keskimäärin 80 prosenttia on tullut vieraskielisistä.

Ulkomaan kansalaisia oli Vantaan väestöstä 13,4 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 18,4 prosenttia.

Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota puhuu äidinkielenään 3,8 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen tulevat viro (3,6 %), arabia (1,7 %), somali (1,3 %) ja albania (1,2 %).

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Vaihda vapaalle ja tule Vantaalle – täällä on kaikki!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut