Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Kotouttaminen jakaa päättäjien mielipiteitä Vantaalla – "Henkilö voi jäädä sosiaalipalveluihin ikään kuin kiinni"

Ihmiset: Miten kotoutuminen saadaan Vantaalla onnistumaan?

– Kyllä maahan muuttavien ensisijainen toive on yleensä päästä töihin tai opiskelemaan, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.

Siksi on Viljasen mukaan valitettavaa, että niin Vantaalla kuin muualla Suomessa tarjotaan maahan muuttaneelle pitkään sosiaalipalveluita sen sijaan, että tarjottaisiin kaikki mahdollinen tuki työllistymiseen.

– Henkilö voi jäädä sosiaalipalveluihin ikään kuin kiinni, vaikka haluaisi töihin.

Työn merkitystä kotouttamisessa, yhteiskuntaan kiinnittymisessä ei voi liiaksi korostaa, Viljanen pohtii.

– Sen lisäksi tärkeää on kielitaito, joka on usein portti työelämään, tiedonsaantiin ja vuorovaikutukseen.

Kielitaito mainitaan myös lähes kaikissa vastauksissa kysyttäessä viiden suurimman puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajien mielipiteitä kotouttamisesta Vantaalla.

Kielikoulutukseen on pitkät jonot.

– On huolehdittava siitä, että jokainen Vantaalle muualta muuttanut pääsee mahdollisimman pian kiinni yhteiskuntaan ja työelämään. Siinä avainasemassa on työpaikan löytyminen ja kielen oppiminen, demariryhmän puheenjohtaja Minna Räsänen muotoilee.

Vasemmistoliiton ryhmää vetävä Antero Eerola pohtii, että ihan ensiksi on tehtävä asenneremontti. Maahanmuuttajia ei tule nähdä taakkana ja uhkana. Eerola kehottaa tarkastelemaan pääkaupunkiseudun työmarkkinoita.

– Siivousala ja joukkoliikenne eivät tällä hetkellä pyörisi ilman maahanmuuttajien työpanosta.

Lue myös: Vantaan opetuspomo Katri Kalske alueellisesta eriytymisestä: "En tunnista ilmiötä, että opettajat karsastaisivat tiettyjä kouluja tai päiväkoteja"

Työn tarjoamisen tärkeänä kotouttamistoimena mainitsee myös Sakari Rokkanen (kok.). Hän kertoo, että Vantaalla ollaan kokeilemassa mallia, jossa yksityinen työnvälitysyritys etsii työttömille töitä, ja yritykselle maksetaan työllistymistulosten mukaan. Rokkanen näkee mallissa paljon potentiaalia vieraskielisten työllistämisessä.

Myös vihreiden Eve Rämö nostaa ensimmäiseksi esiin työn tärkeyden. Hän näkee ongelmana erityisesti maahanmuuttajanaisten työttömyyden ja kieliopetuksen puutteen.

– Kielikoulutukseen on pitkät jonot. Tullessa on kova into päästä kouluun ja töihin, mutta se passivoi ihmistä, jos joutuu vuodenkin odottamaan. Sinä aikana syrjäytyy, Rämö toteaa.

Rokkanen toivoo kotouttamisessa pohdittavan toimien tärkeysjärjestystä.

– On sinänsä mukavaa, että maalataan alikulkutunneleita ja korjataan valaistusta maahanmuuttajavaltaisilla alueilla, mutta maahanmuuttajien tukemisessa vaikuttavinta on panostaminen lapsiin ja nuoriin.

Niin Rokkanen kuin Rämö muistuttavat kaupunkikehityksen merkityksestä.

– Monipuolinen asuntotuotanto ja ratikka varmistavat, että kaikki asuinalueet pysyvät kehityksessä mukana, Rämö sanoo.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Niilo Kärki korostaa, että Vantaalla on tekemistä jo nyt kaupungissa asuvien vieraskielisten kotouttamisessa.

Vantaan väestöstä on vieraskielisiä tällä hetkellä 21,6 prosenttia. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa.

– Valtuustoryhmämme vaati viime vuonna, että Vantaa pidättäytyy turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja samaa esitimme uudessa kaupunginhallituksessa. Vieraskielisten muuttoa Vantaalle emme voi estää, mutta turvapaikanhakijoiden ottamisesta voimme päättää.

Kotouttamisen onnistumiseen Kärki ei juurikaan usko.

– Kukaan ei Pohjoismaissakaan tiedä, mitä pitäisi tehdä, jotta kotouttamisessa voitaisiin laajasti onnistua.