Vantaalaiskuorossa 53 vuotta laulanut Viveka Wikström kertoo harrastuksen pelastaneen masennusuhalta ja uusi rakkauskin tupsahti elämään – "Kuorolaulamisessa yhdistyvät musiikin kaikki hyödylliset elementit", vantaalainen neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö sanoo

– Olen väritehtaan lapsi, Viveka Wikström, 71, sanoo Helsinggårdissa, Tikkurilan ruotsinkielisen nuorisoseuran vuonna 1913 rakennetussa talossa, joka sijaitsee kukonaskeleen päässä Tikkurila Oyj:n rakennuksista.

– Syntymäni aikaan 50-luvulla näillä kulmilla oli aika paljon ruotsinkielistä porukkaa ja moni, kuten isäni, kävi töissä väritehtaalla. Täällä oli sellainen oma yhteisönsä, ja nuorisoseura oli keskeinen kaikessa siinä, mitä vapaa-aikana tapahtui.

Nuorisoseurassa Wikström ehti muun muassa tanhuta ja näytellä. 18-vuotiaana hän lähti mukaan niin ikään seurassa syntyneeseen kuoroon, Helsingebygdens köriin.

– Se kävi ihan sattumalta yhdessä kahden opiskelukaverini kanssa. En tiedä, olisinko yksin koskaan tohtinut mennäkään.

Sen perusteella, mitä musiikista tähän asti tehdyt tutkimukset osoittavat, sattuma on saattanut poikia Wikströmille koko elämänsä kannalta paljon suuremman asian kuin vain mukavan, 53 vuotta kestäneen harrastuksen. Musiikin uskotaan monissa muodoissaan vaikuttavan myönteisesti ihmisen terveyteen. Se aktivoi aivoja, tuottaa hyvänolon tunnetta, ja saattaa vähentää esimerkiksi stressiä, alentaa verenpainetta ja vaikuttaa myös unen laatuun.

Wikström kuvaa omaa terveydentilansa hyväksi.

– En osaa itse arvioida kuoron vaikutusta tähän, mutta siskoni kyllä aina vakuuttaa, että en olisi tässä kunnossa ilman laulamista.

Henkireiän arvon Wikström kuitenkin on oitis valmis harrastukselleen antamaan.

– Elämässä on välillä ollut vaikeitakin aikoja, jolloin laulaminen on varmasti ollut minulle suorastaan pelastus ja saattanut jopa estää vaikeaan masentumiseen vaipumisen. Myös välillä, kun olin kotirouvana ja minulla oli lisäksi hoitolapsiakin, kuoro oli tervetullut tauko kotiarkeen.

Kuorolaulu on monipuolista aivojumppaa, johon kuuluu oikeanlaisen äänen tuottamisen lisäksi nuottien ja sanoitusten lukemista sekä uuden omaksumista.

– Siinä ei ehdi ajatella mitään muuta.

Wikström kokee merkittäväksi sen, kuinka kuorossa tarjoutui mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja itsetunnon kohottamiseen.

– Hyvä olo tuli siitä hei, minä pystyn tähän -fiiliksestä. Hyvin nopeasti kuoroon menemisen jälkeen tulivat kaikki muutkin positiiviset vaikutukset, kuten kuoroystävät ja yhteenkuuluvuuden tunne.

Jo peräti 125-vuotias Helsingebygdens kör on viime ajat valmistautunut 9. lokakuuta Tikkurilan kirkossa pidettävään juhlakonserttiinsa. Harjoittelu on vuosikymmenten varrella muuttunut tavoitteellisemmaksi ja tasokin noussut sen myötä.

– Ennen meni varsin paljon aikaa kahvin juomiseen ja jutusteluun ja seuraavalla kerralla olikin sitten iloisesti jo unohdettu, mitä oli opittu, Wikström nauraa.

Alkuun ykkössopraanona, nyttemmin iän myötä matalinta alttoa laulavana hän tuumii, että viimeinen pilkku tulee sitten tenorina. Lauluvuosien määrää hän ei tiedä.

– Meillä syntyi kuorossa jo kauan sitten sanonta, että niin kauan ollaan mukana kuin jalat kestävät.

Sparrausta jatkamiseen tulee nyt läheltä.

– Tässä loppumetreillä kun kävi vielä niin, että erään musiikkinäytelmän yhteydessä löytyi ykskaks mieskin, joka tuli mukaan myös kuoroon ja on nyt avopuolisoni.

Neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta sanoo kaikenlaisen musiikin harrastamisen olevan ideaalinen tapa stimuloida aivoja. Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti aktivoiden molempia aivopuoliskoja ja myös aivojen syviä osia.

Neuropsykologian alan tutkijana hän kokeekin tärkeäksi selvittää, voiko musiikki vaikuttaa aivojen niin sanottuun kognitiiviseen reserviin, eli kykyyn ylläpitää tehokasta tiedonkäsittelyä ihmisen ikääntyessä.

– Se tiedetään, että musiikilla on kognitiivisia hyötyjä muun muassa muistin ja tarkkaavaisuuden säätelyyn, mutta varsinaista kovaa näyttöä ei vielä ole siitä, voisiko pitkäaikainen musiikkiharrastus esimerkiksi ehkäistä muistisairauksia tai hidastaa niiden etenemistä.

Särkämön mukaan kuorossa laulaminen on omiaan ruokkimaan aivoterveyttä. Siinä yhdistyvät tavallaan musiikin kaikki hyödylliset elementit.

– Mukana ovat sekä emotionaalinen että sosiaalinen puoli, vuorovaikutus muiden kanssa, kielellinen kommunikointi eli sanojen tuottaminen laulamisen kautta ja tietyssä mielessä myös motoriikka, tasapaino, kehonhallinta sekä hengityksen hallinta, hän listaa.

– Hyvin tärkeää kuorolaulussa on myös sen kognitiivinen elementti, kun opetellaan uusia kappaleita ja säännöllisesti harjoitellaan keskittyneesti.

Kymmenisen vuotta sitten alkoi maailmalta tulla ensimmäisiä laajempia tutkimuksia kuorolaulun terveysvaikutuksista ikääntyneillä. Yksi merkittävistä tehtiin Englannissa, ja siinä havaittiin viikoittaisen kuorossa laulamisen vähentävän masentuneisuutta sekä ahdistuneisuutta ja parantavan terveyteen liittyvää elämänlaatua.

– Sittemmin myös muissa tutkimuksissa on raportoitu kuorolaulun psykososiaalisia hyötyjä, esimerkiksi yksinäisyyden vähenemistä.

Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Meilahdessa työskentelevän Särkämön tutkimusryhmässä kiinnostuksen kohteina on ollut etenkin musiikin käyttö neurologisessa kuntoutuksessa, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön jälkeen tai muistisairauksissa.

Nyt yksikössä on meneillään myös kuorolaulun pitkäaikaisvaikutuksiin liittyvä tutkimus, jossa seurataan terveitä, yli 60-vuotiaita kuorolaulua harrastavia ja harrastamattomia henkilöitä pääkaupunkiseudulla kolmen vuoden ajan.

Kaikkiaan tutkimusjoukkoon kuuluu noin 200 henkilöä. Tutkimuksessa selvitetään kuorolaulun kognitiivisia sekä emotionaalis-sosiaalisia vaikutuksia.

– Tutkimus aloitettiin vuonna 2017, mutta koronan takia sen viimeinen vuosi jouduttiin valitettavasti keskeyttämään, Särkämö harmittelee.

Hän itse kuuntelee musiikkia erittäin paljon ja toimii siten kuin me muutkin perusarjessamme.

– Musiikin yleisin käyttötarkoitus on sen kuunteleminen oman mielialan ja vireystilan säätelemiseksi.

Vantaalaisen apulaisprofessorin emotionaalisesta itsesäätelystä pitää huolen raskaammanpuoleinen metallimusiikki.

– Se on minulle erittäin tärkeää esimerkiksi siirtymissä kodin ja töiden välillä.

Lue myös: Vuoden vantaalainen teki somehittejä ja toi valoa korona-ankeuteen

Katso myös tämä: Tämä ainakin pitää laulaa joulukonsertissa – Vantaalaiskuorot kertovat mitä lauluja ei voi jättää pois ohjelmasta