Vieraskielisiä on testattu vähemmän ja heillä ollut enemmän tartuntoja kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvilla. Korkeampaa kuolleisuutta heillä ei ole kuitenkaan ollut.
Tämä selviää Husin ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa analysoitiin 124 240 Hus-alueella kevään ja kesän aikana koronatestattua henkilöä, arvioitiin heidän sairaalahoitotarvettaan ja kuolleisuuttaan.
Vieraskielisiä testattiin noin puolet vähemmän kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä äidinkielenään puhuvia. Tämä ero näkyi kaikissa ikä- ja kieliryhmissä.
Väestömäärään suhteutettuna vieraskielisillä todettiin 64 prosenttia enemmän tartuntoja. Testatuista henkilöistä positiivisia oli kolme prosenttia kotimaan kieliä puhuvista ja 10 prosenttia vieraskielisistä.
– Korkeampi ilmaantuvuus vieraskielisillä tarkoittaa, että hyvän rokotuskattavuuden saavuttaminen maahanmuuttajien keskuudessa olisi erityisen tärkeää epidemian hidastamiseksi ja sairaalakuormituksen vähentämiseksi. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan monipuolista viestintää useilla kielillä ja rokotuspisteiden tuomista ihmisten lähelle, sanoo tiedotteessa HUSin infektiolääkäri Ville Holmberg.
Ensimmäisen korona-aallon aikana kaikista positiivisista 21 prosenttia puhui äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä.
Kotimaan kieliä puhuvista kahdeksan prosenttia menehtyi 90 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä ja vieraskielisistä yksi prosentti. Tämä ero selittyy sillä, että vieraskieliset olivat yleensä nuorempia kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat.
Kun verrattiin alle 65-vuotiaiden kuolemanriskiä eroa ryhmien välillä ei tullut esiin.