"Ihmiset kokevat, että heidät on unohdettu" – Länsi-Vantaalla kytee hiljainen ärtymys, ja ajatus liittymisestä Espooseen on yhä elossa

Alueet: Länsi-Vantaalle on pystytetty jopa Espoo-kylttejä, kertoo Hämeenkylässä asuva Petra Sainio.

Myyrmäki on meidän keskusta, Hämeenkylässä asuva Petra Sainio toteaa. Jos Sainio lähtee kauemmaksi kauppoihin, hän suuntaa Espooseen tai Helsinkiin. Itä-Vantaa on jäänyt hänelle vieraaksi, vaikka opiskeluajan koti oli Koivukylässä. Päivi Tuovinen

Tiina Örn

Vantaalla on kaksi napaa: Tikkurila ja Myyrmäki. Eikä siinä välissä ole oikein mitään, Hämeenkylässä asuva Petra Sainio pohtii.

– Kehärata viimein yhdisti idän ja lännen tai ainakin kulkeminen niiden välillä helpottui, hän lisää.

Ei isoa vihaa, mutta pieniä kivenmurusia länsivantaalaisilla saattaa olla kengissään suhteessa Itä-Vantaaseen, Sainio arvioi.

– Kyllä täällä läntisessä kolkassa on sellaista mielialaa, että meidät on unohdettu kaupunkia kehitettäessä. Rahaa laitetaan isosti itään. Me koetaan vähän epätasapuolisuutta.

Sainio nostaa esimerkiksi sen, että kaupungissa pohditaan raitiotien rakentamista Itä-Vantaalle, mutta viimeinenkin suora bussiyhteys hänen kotitienooltaan Helsinkiin lakkautetaan.

– Meidän on sen jälkeen käytettävä Vihdintietä kulkevia runkolinjoja.

Rahaa laitetaan isosti itään.

Toinen Sainion esimerkki on Tuomelan koulun lakkauttaminen. Koulukiistan aikaan turhauduttiin kaupungin päätöksiin.

– Silloin tänne Länsi-Vantaalle pystytettiin Espoo-kylttejä. Moni olisi ollut valmis liittämään Länsi-Vantaan Espooseen. Espoossa ymmärrettiin meidän mielestämme paremmin lähikoulujen tärkeys.

Sainio lisää hymyillen, että osa asukkaista pitää Länsi-Vantaan liittämistä Espooseen tänäkin päivänä varsin hyvänä ideana.

Myyrmäki-liikkeen johtohahmo Petteri Niskanen vahvistaa, että lännessä on Sainion kuvaamaa mielialaa.

– Länsi-Vantaalla ihmiset kokevat, että heidät on unohdettu. Se on selkeästi aistittavissa. Mieliala tulee ilmi ihmisten puheissa torikahvilassa ja baareissa.

– Aina voidaan keskustella, onko tuolle tuntemukselle oikeutusta vai vei, mutta niin ihmiset kokevat, Niskanen sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että varmasti vastaavaa kokemusta on myös Itä-Vantaalla, erityisesti vanhoissa lähiöissä.

Monelta alueelta Länsi-Vantaalta on lyhyempi matka Helsinkiin ja Espooseen kuin Itä-Vantaalle ja siksi on Sainion mukaan ihan ymmärrettävää, että itä jää länsivantaalaisille vieraaksi.

– Jos minä lähden Myyrmäkeä pidemmälle kauppoihin, niin kyllä minä menen Selloon ja vain harvoin itään päin Jumboon.  Erikoissairaanhoito on Peijaksessa ja passi haetaan Dixistä, koska sieltä saa usein nopeimmin ajan, mutta muuten meidän ei tarvitse käydä Itä-Vantaalla. Myyrmäki on meidän keskusta.

Sainio myöntää olevansa identiteetiltään puhtaasti länsivantaalainen, ei vantaalainen. Niin siitäkin huolimatta, että hän asui opiskeluaikana vuosia sitten Koivukylässä.

Aika Koivukylässä jätti Sainiolle mielikuvan tiiviisti rakennetusta kerrostalojen Itä-Vantaasta.

– Vaikka onhan Itä-Vantaallakin hyvin monenlaisia alueita.

Tikkurilan muutos on ollut länsivantaalaiselle jopa hämmentävä.

– Menin Tikkurilan terveysasemalle hammaslääkärille särkypäivystykseen ja ajattelin, että minne minä oikein tulin. Tikkurila oli muuttunut trendikkääksi kaupunginosaksi.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut