Löytötaloihin tulee lemmikkejä, joilla on mikrosiru, mutta omistajaa ei silti löydy – Älä tee tätä virhettä mikrosirutuksessa

Kissoja päätyy löytöeläintaloihin enemmän kuin koiria. Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakko auttaisi, sanoo Hesy. Kuva on Viikin löytöeläintalosta. Sanna Jompero/Arkisto

Minna Harmaala

Löytöeläintaloihin ja eläinsuojeluyhdistyksille päätyy usein mikrosirutettuja eläimiä, joiden tietoja ei kuitenkaan löydy mistään eläintietokannasta, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy. Silloin omistajaakaan ei löydy.

– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä. Jokaisessa mikrosirussa on uniikki numerosarja, joka saadaan selville mikrosirulukijalle. Itse sirussa ei ole muuta tietoa. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan, sanoo Hesyn puheenjohtaja Nina Immonen tiedotteessa.

Immonen muistuttaa myös, että tietokanta pitäisi pitää myös ajantasalla. Kaikki muutokset eläimen omistajuustiedoissa tai omistajan yhteystiedoissa pitäisi päivittää.

Tunnistusmerkityn eläimen rekisteritiedot jäävät Hesyn mukaan valitettavan usein päivittämättä, kun eläin tuodaan Suomeen. Maahan tuotavalla koiralla, kissalla tai fretillä pitää olla tunnistusmerkintä.

Hesy kertoo, että yhdistykselle on vuosien varrella tullut lemmikkejä, joiden mikrosirut ovat viitanneet ulkomaille. Näiden eläinten tietoja on etsitty sirunumeron avulla Suomen ja ulkomaiden sirurekistereistä sekä Euroopan laajuisesta Europetnet-eläintietokannasta, mutta omistajaa ei silti ole löytynyt ja eläimet on luovutettu uusiin koteihin.

– Eläinsuojelulain mukaan löytöeläinten talteenottopaikoilla on 15 vuorokauden säilytysajan jälkeen oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa lunastamaton löytöeläin, Immonen sanoo tiedotteessa.

Kaikki koirat on vuodesta 2023 alkaen tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä. Hesyn mielestä velvoite pitäisi ulottaa myös kissoihin, sillä ne ovat löytöeläinten talteenottopaikoissa selvästi yliedustettuina.

– Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen tulee koskea myös kissoja ja kaneja, ja Suomeen on perustettava kaikki kunnat kattava, keskitetty lemmikkieläinrekisteri. Liian monen erillisen rekisterin olemassaolo vaikeuttaa löytöeläimen omistajan jäljittämistä: viranomaisten ja löytöeläintalojen pitäjien on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä heidän kannattaa etsiä tunnistusmerkityn eläimen omistajan tietoja, ja tiedot saatetaan löytää liian myöhään – vasta löytöeläimen säilytysajaksi määrätyn 15 vuorokauden jälkeen, Immonen summaa tiedotteessa.

Tänään 4. lokakuuta vietetään eläinten päivää.

Rekisterit

Monia eri tietokantoja

Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Hesy listaa rekisterit tiedotteessaan.

Suomen Kennelliiton rekisteri rotukoirille ja monirotuisille.

Suomen Kissaliiton rekisteri kissoille, myös maatiaiskissoille.

Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalvelu, Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat sekä vapaaehtoisvoimin toimiva mikrosiru.com.

Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä.

Lisäksi on olemassa lemmikkien ”omakanta” eli Kanta.pet-palvelu, jossa on siruhakutoiminto ja jossa on tiedot palveluun syötetyistä ja palveluun eläinlääkäriohjelmistoista siirtyneistä sirutetuista eläimistä.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut