Näin putkiremontissa voi säästää rahaa: kimppahankkeessa 150 asuntoa Vantaalla, suurin hanke jopa 726 asunnon kokoinen

Asuminen: Suunnittelun lisäksi rahaa saattaa säästyä myös hankkeen valvonnassa.

Egil Sundberg on osakkaana taloyhtiössä, jonka putkiremontin projektipäällikkönä Petri Anttila toimii. Kumpikin löytää ryhmähankkeesta paljon hyviä puolia. Sundbergin mielestä hanketta helpotti se, että taloyhtiöillä on yhteinen isännöitsijä. Tiina Örn

Tiina Örn

Taloyhtiö voi toteuttaa putkiremontin kimpassa muiden taloyhtiöiden kanssa. Sen ratkaisun teki neljän taloyhtiön ryhmä Vantaan Rajatorpassa.

– Säästöä syntyy erityisesti suunnitteluvaiheessa, toteaa Rajatorpan ryhmähankkeeseen osallistuneen taloyhtiön osakas Egil Sundberg.

Hänen mielestään ryhmähankkeessa on etuna myös taloyhtiön hallitusten osaamisen tavallista laajempi hyödyntäminen.

– Kaikki hankkeeseen osallistuvat hyötyvät siitä, jos yhden taloyhtiön hallituksessa on alaa tuntevia, itsekin lvi- ja saneerausalalla töitä tehnyt Sundberg pohtii.

Rajatorpan remonttikohteessa on yhteensä 150 asuntoa. Pienimmässä taloyhtiössä on vain 25 asuntoa.

– Niin pienen taloyhtiön putkiremontti ei välttämättä yksinään kiinnostaisi isoja toimijoita, toteaa Lehto Oy:n toteuttamista putkiremonteista vastaava liiketoimintajohtaja Ari Saartoala. Lehto urakoi Rajatorpan kohteen.

Samoja ratkaisuja voidaan hyödyntää kaikissa mukaan tulevissa taloissa.

Hänen mukaansa ryhmähanketta kannattaa harkita erityisesti silloin, jos putkiremontti-ikään on tullut monta samantyylistä taloa samalta alueelta.

– Jos taloissa on samat pohjakuvat, niin silloin on hyvä kysyä, eikö talojen putkiremontti kannattaisi suunnitella, kilpailuttaa ja toteuttaa yhdessä. Säästöä tulee myös projektin valvontavaiheessa, Saartoala lausuu.

Monen talon kokonaisuus on remontteja toteuttaville yrityksille kiinnostava, koska jo pelkästään kohteeseen tutustuminen vie aikaa.

– Jos mukaan saadaan hyvin samantyylisiä taloja, niin samoja ratkaisuja voidaan hyödyntää kaikissa mukaan tulevissa taloissa.

Rajatorpan ryhmähankekohteen projektipäällikkö Petri Anttila lisää, että yleensä ensimmäisessä talossa vastaan tulevat ikävät yllätykset, ”sudenkuopat”, havaitaan myös muissa taloissa. Ratkaisu ongelmaan löydetään jo ensimmäisen talon kohdalla, ja parhaassa tapauksessa ryhmähankkeessa säästyy siinäkin aikaa ja rahaa.

Vaikka taloyhtiöiden osaaminen laitettaisiin samaan koriin, tärkeää on myös kunkin ryhmähankkeeseen osallistuvan taloyhtiön hallituksen kyvykkyys.

– Jokaisen yhtiön hallituksen pitää itse tietää, mitä heidän yhtiönsä osakkaat haluavat. Siinä voi olla eroja taloyhtiöiden välillä. Yhdessä yhtiössä halutaan uusia saunaosastot, mutta toisessa ei.

Saartoala kertoo, että pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä paljon putkiremontti-ikään tulevia 1970-luvun taloja. Iso putkiremonttien ryhmähanke toteutettiin muun muassa Siltamäessä.

– Siltamäen ryhmähankkeessa oli mukana viisi isoa taloyhtiötä ja yhteensä 726 asuntoa. Se oli kokoluokaltaan jo todella harvinainen hanke, Saartoala sanoo.

Lue myös: Sato remontoi talon Martinlaaksossa, mutta parvekkeet jätettiin korjaamatta – osaa rähjääntyneistä parvekkeista on korjattu laudoilla

Asunnon hintaan tulee laskea tulevien korjausten kustannukset – taloyhtiön lainansaantimahdollisuudet kannattaa selvittää ennen ostopäätöstä

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut