Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne

Vantaata kuvataan usein Suomen kansainvälisimmäksi kaupungiksi, mutta läheskään kaikissa kaupunginosissa vieraita kieliä ei kuule kovin usein.

Sen sijaan Vantaalla, kuten muissakin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa, vieraskielisten asukkaiden määrä vaihtelee merkittävästi asuinalueittain. Tutkijat nimittävät ilmiötä segregaatioksi, eli alueiden eriytymiseksi.

Esimerkiksi omakotivaltaisella Linnaisten asuinalueella Länsi-Vantaalla muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus on 4,8 prosenttia asukkaista. Vantaan itäisimmässä kaupunginosassa Sotungissa se on vain 2,7 prosenttia.

Osuus jää alle 10 prosenttiin yli kymmenellä muullakin alueella. Näin on muun muassa Länsi-Vantaan Lapinkylässä ja Vestrassa sekä Itä-Vantaan Itä-Hakkilassa.

Korkeimmillaan vieraskielisten osuus on Itä-Vantaan Länsimäessä, jossa se on 46,3 prosenttia.

Venäjän- ja vironkielisiä on eniten ja arabiankielisten määrä kasvaa nopeimmin.

Vieraskielisiä asuu paljon myös Havukoskella, jossa heidän osuutensa väestöstä on 46,1 prosenttia sekä Hakunilassa, jossa osuus on 40,9 prosenttia.

Myös Veromiehessö ja Mikkolassa osuus ylittää 30 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Vantaan väestötilastosta, jossa väestöosuuksia tarkastellaan kaupunginosatasolla. Tällaisen tarkastelun myötä vieraskielisten asettumisesta Vantaalle piirtyy tarkempi kuva kuin isojen suuralueiden keskiarvoista.

Koko Vantaan väestöstä vieraskielisiä on keskimäärin 21,6 prosenttia.

Tilastot kuvaavat tilannetta vuoden 2020 lopussa.

Lue myös: Vantaan opetuspomo Katri Kalske alueellisesta eriytymisestä: "En tunnista ilmiötä, että opettajat karsastaisivat tiettyjä kouluja tai päiväkoteja"

Vieraskielisten määrä kasvoi Vantaalla voimakkaasti 2010-luvulla ja sitä selittää etenkin lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 2020 Vantaalla asui lähes 51 200 vieraskielistä.

Vieraskielisten ryhmissä on viime vuosina tapahtunut muutoksia, kun vironkielisten osuus on hiljalleen vähentynyt.

Vantaan uusimman väestöraportin mukaan suurin vieraskielisten ryhmä olivat viime vuonna venäjänkieliset, joita oli 9 100 eli 3,8 prosenttia väestöstä. Vironkielisiä oli noin 8 450, eli 3,6 prosenttia väestöstä.

Arabiankielisten osuus vieraskielisistä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin ja oli viime vuonna 1,7 prosenttia väestöstä.

Vuonna 2019 arabia nousi Vantaan viidenneksi yleisimmäksi kieleksi ohi viidentenä pitkään olleen somalin. Vuosina 2016−2020 arabiankielisten määrä lisääntyi keskimäärin 22 prosenttia vuosittain.

Lue myös: Kotouttaminen jakaa päättäjien mielipiteitä Vantaalla – "Henkilö voi jäädä sosiaalipalveluihin ikään kuin kiinni"

Vieraskielisten määrän nopea kasvu jakaa poliitikkojen mielipiteitä (VS 29.9.). Ulkomailta tulevan muuton ansiosta Vantaa on saanut paljon nuoria työikäisiä asukkaita. Toisaalta muuttajien joukossa ihmisiä, joille työllistyminen on vaikeaa etenkin puutteellisen kielitaidon takia.

Korona-aikana kaupungille on tuottanut haasteita myös tavoittaa vieraskielisiä, joiden rokotekattavuus on jäänyt jälkeen kotimaankielisistä.

Tutkija Pasi Saukkosen selvityksen mukaan vieraskielisten työllisyysaste on nyt keskimäärin selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kotimaankielisillä etenkin, jos he tulevat maista, joista saapuu paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Se tarkoittaa samalla, että vieraskieliset asuvat useammin vuokralla kuin kotimaankieliset.

Saukkosen mukaan maahanmuuton toisessa sukupolvessa naiset näyttävät pääsevän elämässä keskimäärin paremmin eteenpäin kuin miehet.

He ovat suorittaneet tutkintoja useammin kuin miehet ja heidän työllisyysasteensa on korkeampi. Saukkonen huomauttaa, että maassaoloajan myötä työllisyys paranee, tulotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat.