Työntekijöistä joka neljäs kokee, ettei työnantaja tue liikuntaa millään tavalla. Työnantajilla on kuitenkin monia tapoja kannustaa työntekijöitä liikkumaan. Niistä yksi on käytössä selvästi useammin kuin muut.
Nämä tiedot selviävät Työterveyslaitoksen ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tilaamasta työntekijöiden liikkumista selvittävästä kyselystä.
Syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan työnantajien yleisimmät tavat kannustaa työntekijöitä liikkumaan ovat liikuntaedun tarjoaminen (45 prosenttia), peseytymis- ja pukeutumistilojen järjestäminen työpaikalla (26 prosenttia) ja liikuntaohjeiden tai -vinkkien antaminen (14 prosenttia).
Työntekijöistä 26 prosenttia eli joka neljäs sanoo, ettei saa työnantajaltaan mitään tukea liikuntaan.
– Kyselyn mukaan suomalaisista yrityksistä melkein puolet tukee rahallisesti henkilöstön liikkumista. Tämä on hyvä asia, koska jokainen henkilöstön liikuntaan satsattu euro tulee takaisin moninkertaisena, sanoo tiedotteessa kehittämispäällikkö Miia Malvela Liikkuva aikuinen -ohjelmasta.
Malvela huomauttaa, että monet muut liikunnalliset keinot ovat käytössä paljon heikommin, vaikka osa niistä olisi työnantajalle jopa täysin maksuttomia. Malvelan mukaan tutkituista hyödyistä huolimatta liikunta on alihyödynnetty keino parantaa sekä henkilöstön hyvinvointia että bisnestä.
Kyselyn mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että pandemiasta huolimatta heidän liikkumisensa on työpäivän aikana pysynyt ennallaan.
– Valtaosa suomalaisista on työskennellyt pandemia-aikanakin pääasiallisesti läsnätyössä. Tässä ryhmässä liikkuminen on ollut pääasiallisesti samanlaista kuin aiemminkin, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annu Haapakangas.
Etätyötä tekevistä puolestaan 40 prosenttia raportoi, että työpäivän aikainen liikkuminen on vähentynyt. Haapakangas ja Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth kannustavatkin työpaikkoja kokeilemaan kävelykokouksia ja ulkoilun yhdistämistä työpäiviin.
He vinkkaavat, että työpaikoilla on monenlaisia kohtaamisia, keskusteluja ja infotilaisuuksia, jotka voisi toteuttaa ulkona kävellen joko etänä tai yhdessä työkavereiden kanssa.
Kävelykokousten pitäminen on kyselyn mukaan vielä varsin harvinaista. Vain kolme prosenttia työntekijöistä kertoo, että työyhteisö on järjestänyt niitä.
Monelle kyselyyn vastanneelle on jäänyt epäselväksi, kuka korvaa etätyöpäivänä tapahtuneen liikuntatapaturman kustannukset. Haapakangas muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla kannattaisi käydä läpi etätyöhön liittyvät vakuutuskysymykset.
Kyselyn mukaan yli puolelle työntekijöistä (57 prosenttia) ei ole viestitty etätyöpäivän aikana liikkumiseen liittyvästä vakuutusturvasta.
– Työntekijälle saattaa tulla yllätyksenä, että työnantajan vakuutus ei korvaakaan, jos nyrjäyttää nilkkansa esimerkiksi ulkoillessaan lounastauon aikana. Moni työnantaja onkin täydentänyt etätyön vakuutusturvaa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, Haapakangas sanoo.
Työntekijöistä joka kolmas (34 prosenttia) kertoo, että heille on viestitty korvausvastuista etäpäivän aikana tapahtuvasta liikkumisesta ja että heillä työnantajan vakuutus korvaa mahdolliset tapaturmat. Yhdeksän prosenttia kertoo, että työnantaja on informoinut asiasta ja työnantajan vakuutus ei korvaa.
Työterveyslaitos ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto tilasivat kyselyn SynoInt-tutkimusyritykseltä. Siihen vastasi syyskuussa 2021 tuhat suomalaista, joista työelämässä mukana olevia oli 602. Kysely toteutettiin internet-paneelissa, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.