Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, mutta kaupungin moninaisuuden näkee hyvin eri tavalla riippuen siitä, missä asuu.
Kaupungissa on tyypillistä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien tapaan, että vieraskielisiä asuu tietyillä asuinalueilla paljon. Sitten on asuinalueita, enimmäkseen pientalovaltaisia, joissa vieraskielisten määrä on verraten pieni. Erot ovat jyrkkiä. Siinä missä Sotungissa 2,7 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä, on Länsimäessä luku 46,3.
Vantaalla segrekaatio on jo pitkään tiedostettu ja tehty sen eteen toimenpiteitäkin. Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen aikana Vantaalla on aloitettu muun muassa myönteisen erityiskohtelun ohjelma, jossa tietyille lähiöille on kohdennettu monenlaista tukea.
Ohjelmaan korvamerkityillä euroilla on esimerkiksi palkattu varhaiskasvatuksen kuraattoreita, yhteisötyöntekijöitä sekä erityisnuorisotyöntekijöitä yläkouluihin ja Variaan. Sen lisäksi on järjestetty muun muassa suomen kielen opetusta pitkäaikaistyöttömille.
Ohjelma on käynnissä edelleen.
Myös kaavoitus, eli se minne ja minkälaisia asuntoja rakennetaan, vaikuttaa segrekaatioon syventävästi tai keventävästi. Uudisrakentaminen tuo parhaimmillaan vanhoille asuinalueille uudenlaista vetovoimaa ja muuttaa asukasrakennetta monipuolisemmaksi.
Kun tiedämme, että kaupungin asukasmäärä kasvaa pitkälti vieraskielisten varassa, on se otettava nykyistä paremmin huomioon myös kaupungin palveluissa eri toimialoilla.
Monen kotoutuminen ja myös työllistyminen tyssää puutteelliseen kielitaitoon. Yritykset edellyttävät yleensä jonkinlaista suomen kielen taitoa työntekijöiltään, joten riittävä ja riittävän monipuolinen suomen kielen kurssien tarjonta on yksi avaintekijöistä.
Useat yritykset myös toivovat, että työperäisen maahanmuuton prosesseja helpotettaisiin, jotta Suomeen saataisiin riittävästi uutta työvoimaa.
Jos ja kun uudet asukkaat muuttavat Vantaalle, on heille annettava eväät työllistymiseen ja kotoutumiseen. Asuinalueiden välisiä eroja ja myös asukkaiden välisiä eroja voi loiventaa oikeanlaisilla toimilla.