Alueet: Itä-Vantaalta lähetetään kaupungille samoja terveisiä kuin lännestä.
Nissaksessa asuva Anne Vilenius on itävantaalainen. Sitä hän on kokenut olevansa koko elämänsä, vaikka on asunut Itä-Vantaan lisäksi Helsingissä, Espoossa, Kotkassa.
Vilenius kasvoi itävantaalaiseksi Länsimäessä, "Länsässä". Sieltä hän muutti pois parikymppisenä.
– Meillä on säilynyt kaveriporukka lapsuudesta asti. Me olemme länsäläisiä, Vilenius toteaa iloisesti.
Länsimäen ja Nissaksen lisäksi Vaaralassa ja Itä-Hakkilassa asuneella Vileniuksella on oma tulkintansa Itä-Vantaan rajoista.
– Tikkurila on minusta Keski-Vantaata, ei se ole itää. Itään kuuluvat muun muassa Länsimäki, Hakunila, Vaarala, Itä-Hakkila.
Vilenius myöntää, ettei hän ole koskaan harkinnut muuttoa Länsi-Vantaalle. Itä on koti.
Täällä on tunnetta, että me jäädään syrjään.
– Itä-Vantaalla on vähän huono kaiku, mutta minusta se on paljon mainettaan parempi. Täällä on hyvä tunnelma.
Alueen tunnelmasta puhuu myös Hakunilan kyläyhteisö ry:n puhemies Jani "Rybä" Rytkönen.
– Täällä asuu upeita ihmisiä. On monikulttuurisuutta; hyvä ja lämmin olla. Itä-Vantaan lähiöissä on todella tiiviitä ihmissuhteita, sitä voi verrata jo kylähenkeen.
Hakunilalainen Senja Nyholm kehuu Rytkösen tavoin asukkaita.
– Me ollaan iloisia, auttavaisia ja ystävällisiä ihmisiä, hän toteaa.
Vaikka vieressä Hakunilan ostarilla kuuluu nurinaa palveluiden puuttumisesta, Nyholmin mielestä palveluita löytyy.
– Hakunilassakin on kauppoja, ravintoloita, apteekki.
Petra Sainio totesi Vantaan Sanomille, että osa länsivantaalaisista kokee kaupungin unohtaneen länsiosan.
Vilenius lähettää samoja terveisiä Itä-Vantaalta.
– Täällä on tunnetta, että me jäädään syrjään. Kivistöön ja muualle rakennetaan uusia kouluja ja puistoja. Idän kehittäminen on ainakin jossain asioissa jäänyt muiden alueiden kehittämisen jalkoihin.
– Välillä tulee jopa fiilis, että Vantaan kaupunki on luovuttanut ainakin itäisimpien alueiden osalta, Vilenius jatkaa.
Vaikka Itä-Vantaa on Vileniukselle rakas, hän tiedostaa alueen ongelmat. Huono kaiku ei ole yksinomaan tuulen kepposia.
– Itä-Vantaalla näkyy sosiaalinen eriarvoistuminen. Kaupunki ei ole onnistunut sen ehkäisyssä. Se näkyy alueen kouluissa ja monella tapaa muutenkin.
Juuri segregaation ehkäisemiseksi kaupungin tulisi katsoa myös idän syrjäisimpiin kolkkiin, kuten Länsimäkeen, Vilenius pohtii.
– Koulujen ja päiväkotien resurssoinnissa ei tunnuta ottavan riittävästi huomioon alueen erityistarpeita. Puheet Länsimäen terveysaseman lakkauttamisesta ovat esimerkki siitä, että palveluja viedään pois kaupungin äärilaidalta.
Mikäli Vantaan ratikka päätetään rakentaa, sen on sanottu ilahduttavan erityisesti itävantaalaisia. Vileniuksella ei ole ratikka-asiaan vahvaa mielipidettä. Hän on kahden vaiheilla.
– Sehän olisi hyvä, jos ratikka nostaisi alueen haluttavuutta. Varmistaisi, ettei meitä unohdeta tänne itään. Toisaalta jo nyt joillain alueilla bussilinjoja on muutettu huonompaan. Tarkoittaako ratikan mahdollinen tulo bussiliikenteen huononemista entisestään?
Hakunilan kyläyhteisö ry:n Rytkönen katsoo kristallipalloon ja ennustaa tulevaisuutta.
– Tuloerot Vantaalla kasvavat. Jonkin ajan kuluttua Tikkurilassa ei voi enää matalapalkkainen asua.
Ennusteen sanottuaan Rytkönen katsoo asioita jälleen valoisasta kulmasta.
– Mutta mikäs meillä on täällä idässä ollessa. Ei täällä hirveätä ole, ei tule turpaan. Ihmiset tuntevat toisensa ja täällä on aina lämmin vastaanotto.
