Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen myöntää Vantaan ja Keravan kuntakokeilun kärsineen ongelmista sen ensimmäisinä kuukausina.
Suurin syy on, että kokeilu jouduttiin aloittamaan vajaalla henkilöstömäärällä samaan aikaan, kun koronaepidemia paisutti työttömyyttä.
Syksyn aikana henkilöstövaje on johtajan mukaan korjattu, ja lisää rekrytointeja tehdään koko ajan.
– Kuntakokeiluun piti lain mukaan siirtyä 96 työntekijää, mutta kesäkuuhun mennessä Vantaalle siirtyi avoimiin tehtäviin alle 60 henkilöä.
Vantaan Sanomat pyysi Taipale-Vuorista kommentoimaan kuntakokeilun entisten ja nykyisten työntekijöiden esittämää arvostelua työpaikan ongelmista.
Tällä hetkellä henkilöasiakaspalvelua tekee 110 työntekijää. Lisäksi uuden pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toteuttamiseen rekrytoidaan 53 ihmistä, joista suoraan kaupungille tulee 10, ja loput tulevat ensin valtion kautta.
– Nämä henkilöt tulevat valtion työntekijöiksi, mutta heidät siirretään kuntakokeilulain perusteella kunnalle.
Kuntakokeilun asiakasmäärä on Vantaan ja Keravan alueella nyt noin 22 500.
Taipale-Vuorisen mukaan kuntakokeilussa asiakasmäärät vaihtelevat työntekijöittäin suuresti. Keskimäärin luku on noin 200.
– Tällä hetkellä asiakkaita per työntekijä on 204,5. Tähän sisältyy työttömiä ja lomautettuja, koulutuksessa olevia ja esimerkiksi työllistymistä edistävissä palveluissa olevia. Palvelua tarvitsevia asiakkaita on noin 60–70 prosenttia asiakkaista.
Työntekijöiden mainitsemia uhkaavia tilanteita on ollut johtajan mukaan muutama. Niihin on varauduttu ennalta. Ne eivät ole kuitenkaan vaarantaneet turvallisuutta, hän sanoo.
– Vartija on keskustellut asiakkaiden kanssa muutamassa eri tilanteessa. Omavalmentajat ovat joissakin tilanteissa kokeneet haasteita asiakkaan asiattomasta käytöksestä (myös) puhelimessa.
Kuntakokeilussa oli lokakuun alussa lopettanut 16 työntekijää.
– Kyse on pääasiassa valtion työntekijöiden vaihtumisesta, joten meillä ei ole tarkkaa tietoa syistä, jotka voivat olla moninaisia. Toivon, ettei kukaan joudu vaihtamaan työtä esimerkiksi resurssien vuoksi.
Taipale-Vuorisen tiedossa ei ole, että työttömät olisivat menettäneet etuuksiaan ruuhkaisen kuntakokeilun palvelun takia. Viiveitä on voinut olla.
– 1.10.2021 saakka te-toimistot tekivät työttömyysturvan peruslausunnot, eli kuntakokeilussa ei voitu tehdä näitä tehtäviä. Tästä kahden luukun periaatteesta on voinut aiheutua asiakkaalle viivettä käsittelyssä. Nyt kun tämä tehtävä on siirtynyt kuntakokeilulle, asian hoitaminen on jouhevampaa.
Kokeilun kautta on saatu aktivoitua Vantaalla 23 ja Keravalla 26 prosenttia siinä mukana olevista työttömistä. Tavoite on 45 prosenttia vuonna 2022.
Palveluihin ohjaamisen tehottomuuden johtaja myöntää.
– Osaltaan tähän on vaikuttanut te-palveluilta siirtynyt haastatteluvelka. Rekrytointien edetessä tilanne on parantunut, ja palveluohjaus on tehostunut elokuusta alkaen. Teemme jatkuvasti työtä tämän parantamiseksi. Samalla kuntakokeilun asiakasmäärät ovat kääntyneet laskuun.
Johtaja pitää erittäin valitettavana, jos työntekijät ovat kokeneen painostavaa ilmapiiriä.
– Haluamme pitää kiinni työntekijöistämme tilanteessa, jossa meillä on suuri tarve työntekijöille.
Rekrytoitavien koeaika on Taipale-Vuorisen mukaan Suomessa tavallinen 6 kuukautta tai puolet määräaikaisuuden kestosta.
Työntekijät perehdytetään Taipale-Vuorisen mukaan neljän viikon perehtymisjaksolla. Lisäksi yksittäisissä tiimeissä on tutorit, jotka tukevat uutta työntekijää, kun nämä aloittavat omavalmentajan työssä.
– Perehtymistä tehdään monikanavaisesti, kirjallisesti, luentoina, Teamsissa ja tiimeissä esimiehen johdolla, ja kokeneemmat työntekijät tutoroivat uusia työntekijöitä.
Työntekijöiden palkanlisien erot johtuvat siitä, että te-toimistosta siirtyneet henkilöt ovat valtion sopimusten piirissä. Kunnan henkilöstön palkkaus on KVTES:n mukainen.
Työntekijöiden toukokuussa tekemä kirjelmä käsiteltiin johtajan mukaan välittömästi. Keskeisiä ongelmia, eli riittämättömiä resursseja ja perehdytystä, on sittemmin ratkottu.
Myös teknisiin ongelmiin on haettu ratkaisuja. Ne liittyvät muun muassa siihen, että valtiolta tullut henkilöstö siirtyi uuteen työhön tietokoneineen ja puhelimineen, ja valtion it-palveluista vastaavan Valtorin tekemät palomuurit ja järjestelmät vaativat sovittamistyötä.
Myös it-tunnusten saamisessa oli haasteita osin siksi, että tunnuksia piti odottaa valtionhallinnosta ja osin suuren rekrytointimäärän takia.
– Vantaan kaupungin tunnukset räätälöidään kaupungin tietohallinnossa, ja myös tässä on voinut olla viivettä.
Ongelmia ratkomaan on perustettu it-tukiryhmä sekä järjestelmäintegraatiota toteuttava tiimi.
Taipale-Vuorinen kiistää, että kuntakokeilu olisi aloitettu valmistautumattomana.
– Toukokuussa 2020 aloitetiin palvelukonseptin rakentaminen yhdessä henkilöstön kanssa. Sen jälkeen aloitettiin esihenkilö- ja tiimivalmennukset uusille työntekijöille; nämä tehtiin perehdytyksen lisäksi.
– Lisäski tietojärjestelmien käyttöönottoa valmisteltiin Vantaan ja Keravan tietohallinnon kanssa jo ennen kokeilun käynnistymistä.