Työllisyyspalvelut: Entiset ja nykyiset työntekijät kertovat työ- ja ilmapiiriongelmista Vantaan ja Keravan alueen kuntakokeilussa.
Pitkäaikaistyöttömien, alle 30-vuotiaiden nuorten sekä maahanmuuttajien työllistämiseksi keväällä aloitettu kuntakokeilu ajautui syviin vaikeuksiin Vantaan ja Keravan alueella heti alkumetreillään.
Vantaan Sanomien haastattelemat työllisyyspalveluiden entiset ja nykyiset työntekijät kertovat kestämättömästä työtaakasta, toimimattomista työvälineistä, riittämättömästä perehdytyksestä ja raskaasta byrokratiasta. Osa kertoo myös painostavasta ilmapiiristä.
Tilannetta kuvataan muun muassa sanalla kaaos ja kriisi, jonka seurauksena noin 15 ihmistä ehti irtisanoutua työstään toukokuuhun mennessä. Tämän jälkeenkin ovi on työntekijöiden mukaan käynyt.
– Jotkut lähtijät ovat sellaisia, jotka olivat ajatelleet olevansa työssä eläkeikään, kertoo eräs VS:n lähde.
Toisen mukaan myös sairaslomia on ollut jatkuvasti.
– Rekrytoinneissa kestää liian pitkään eikä henkilöstön jaksamisesta pidetä huolta. Moni osaaja lähtee työolojen vuoksi.
Eduskuntakäsittelyssä oleva hallituksen esitys työttömien kontaktoinnista joka toinen viikko tuntuu vitsiltä.
Kuntakokeilussa työttömille luvataan henkilökohtainen omavalmentaja, jonka tavoitteena on kontaktoida työtön kahden viikon kuluessa työnhaun alusta ja vastata yhteydenottopyyntöön 5 päivässä.
Lupaukset eivät toteudu.
– Yhdellä omavalmentajalla on vastuullaan jopa 500–600 työtöntä, joiden kontaktointi voi kestää jopa 2–3 kuukautta, kuvailee eräs työntekijä.
Palveluiden ruuhkautuminen kiristää asiakkaiden hermoja, mikä purkautuu aika ajoin aggressiivisuutena työntekijöihin.
– Vartijoita on jouduttu hälyttämään paikalle viikoittain. Edellisen kerran näin tapahtui toissa viikolla.
Kokeilun alkaessa yhdelle omavalmentajalle kaavailtiin Vantaalla ja Keravalla keskimäärin 200 asiakasta.
Jotta auttaminen olisi tehokasta, pitäisi kaikkein vaikeimmin työllistyviä ihmisiä auttavalla omavalmentajalla olla 80 asiakasta, arvioi työvoimapalvelussa aiemmin työskennellyt henkilö.
Ruuhkan takia omavalmentajat eivät pysty arvioimaan työttömien tilannetta niin, että heitä voitaisiin ohjata kuntouttaviin tukityöllisyystoimiin tai avoimiin työpaikkoihin.
– Kuntouttavat palvelut, joihin työttömiä voitaisiin ohjata, käyvät tyhjäkäynnillä. Paikkoja olisi, mutta ohjaus ei toimi, sanoo yksi VS:n lähde.
Toisen mukaan tyhjäkäyntiä on myös koulutuksissa ja asiantuntijapalveluissa.
Työtaakan riivaamat työntekijät vetosivat esimiehiinsä toukokuussa yhteiskirjelmällä. Sen allekirjoitti yli 40 työntekijää.
VS:n näkemä kirjelmä lähetettiin 16 esimiehelle. Siinä listataan parikymmentä ongelmaa ja esitetään ratkaisuja.
– Tällä hetkellä emme pysty tekemään perustyötämme juuri lainkaan, vaan "sammuttelemme tulipaloja" eli esimerkiksi vastaamme asiakkaiden kiireellisiin yhteydenottopyyntöihin, teemme lausuntoja ja kuntakokeiluilmoituksia sekä päivitämme vain välttämättömiä työllistymissuunnitelmia. Emme ehdi tehdä asiakkaan tilanteen kartoitusta, palveluihin ohjaamista, omavalmennusta tai käyttää kykyviisaria, 21. toukokuuta päivätyssä kirjelmässä todetaan.
Kykyviisari on yksi lukuisista työvoimapalveluiden käyttämistä ohjelmistoista.
Entisen työntekijän mukaan esiin nostettuja ongelmia ratkottiin leikkaamalla työttömien asiakaspalveluaikoja kesäksi, mikä ruuhkautti palvelua entisestään.
Asiakkaisiin ruuhkalla on suora vaikutus. Osa on joutunut odottamaan esimerkiksi Kelan työttömyyskorvausta jopa pari–kolme kuukautta.
– He hakevat toimeentulotukea, jos sitä saavat.
Kuntakokeilussa olevien työttömien määrä on nyt 22 500.
Työntekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta, ja sama koskee myös tiimiesimiesasemassa työskennelleitä henkilöitä, sanoo VS:n lähde.
Toisen lähteen mukaan uusia työntekijöitä on rekrytoitu kuuden kuukauden mittaiselle jaksolle, jossa on kuukausien koeaika.
Pätkätyö on johtanut siihen, ettei epäkohdista puhuta.
– Ihmiset vaikenevat, kun pelkäävät, että joutuvat lähtemään. Vain sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet virassa vuosikymmenen, uskaltavat esittää kritiikkiä.
VS:n tietojen mukaan yhden työolosuhteita kritisoineen työntekijän virkasuhde purettiin koeajalla.
Kuntakokeilut ovat olleet vastatuulessa muullakin kuin Vantaalla. Ylen uutisetkertoi äskettäin, että ongelmia on etenkin isoissa kaupungeissa.
Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela sanoi Ylelle, että työttömien siirtoa asiakkaiden siirtoa valtion te-toimistoista kunnille sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä olisi pitänyt suunnitella paremmin.
VS:n haastattelemat työntekijät sanovat, että vikaa on ollut myös kuntien päässä.
– Kunnilla oli vuosi aikaa valmistautua tähän, mutta siinä ei onnistuttu, koska valmistelevia toimenpiteitä ei tehty tarpeeksi, sanoo entinen työntekijä.
Myös koronapandemia on vaikeuttanut kokeilun alkumetrejä. VS kertoi äskettäin, että pitkäaikaistyöttömien määrä Vantaalla on nyt suurempi kuin ennen koronaa.
Koronaan vetoaminen ei entisen työntekijän mukaan kuitenkaan selitä ongelmien juurisyytä.
– Syynä kriisiytymiseen on ennen kaikkea se, ettei omavalmentajia ole tarpeeksi tehtävänkuvan laajuuteen ja asiakasmäärään nähden.
Hänen mielestään työvoimapalveluissa rikotaan nykytilanteessa lakia.
– Virkamiehille asetetaan paljon vaatimuksia. Kuntakokeilun olosuhteissa viranhoito lakia noudattaen on mahdotonta. Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä oleva hallituksen esitys työttömien kontaktoinnista joka toinen viikko tuntuu vitsiltä, kun nykytilanteessa osaa asiakkaista ei ole ehditty kontaktoida vuoteen.
