Poliitikko voi hallita julkisuutta ohjaamalla mediaa ja samaan aikaan mediassa ei koeta poliitikon toimintaa suunnitelmallisena, Tampereen yliopisto tiedottaa tuoreesta tutkimuksesta.
Edellä mainitut tiedot ovat esillä väitöstutkimuksessa, jossa Timo Paunonen on syventynyt poliitikkojen ja toimittajien välisiin suhteisiin.
Kokeneen journalistin väitöstutkimus käy läpi myös politiikan journalismin muutosta ja median roolia politiikan päätöksenteossa vuosina 1987-2010.
– Varsinkin vaalirahakohu kärjisti kanssakäymistä, Paunonen täsmentää puhelinhaastattelussa.
Timo Paunonen viittaa kohuun, joka nousi keväällä 2008. Kohu nousi ehdokkaille annetusta vaalituesta vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.
Paunonen kertoo väitöstutkimuksensa pohjautuvan haastatteluaineistoihin. Väitöstutkimuksesta löytyy esimerkkejä, joissa poliitikot ovat osanneet hyödyntää sitä, että median toiminta on ennakoitavissa.
Näivettyykö politiikan journalismi sosiaalisen median jatkeeksi?
Timo Paunonen
Media toimii jossain määrin samalla tavalla ja samoista aiheista tehdään isoja juttuja eri organisaatioissa, Paunonen vahvistaa.
Poliitikko pystyy halutessaan rakentamaan oman mediastrategiansa, Tampereen yliopisto kertoo väitöstutkimuksesta tiedotteessaan.
Asian merkityksellisyyttä painottaa kehitys, joka on korostanut median roolia lähes joka alalla, myös politiikassa, Paunonen tietää.
Väitöstutkimuksen perusteella ei ole todisteita, että median merkityksen kasvulla olisi vaikutusta siihen, minkälaisia päätöksiä tehdään.
Tutkimuksessa ei ole selvitetty, miten median yleistyminen eri aloilla ja sen roolin kehittyminen vaikuttavat siihen, ketkä pääsevät päättäjien paikoille.
Paunosen väitöstutkimuksessa on huomioitu, että media on muuttunut kauttaaltaan entistä enemmän iltapäivälehtien suuntaan, jossa korostuvat esimerkiksi tunnepitoiset ja huomiota herättävät otsikot.
– Poliitikkojen yksityiselämä ja kulissien takaiset ”kähminnät” kiinnostavat enemmän kuin ”maidon kaksihintajärjestelmä, Tampereen yliopisto kertoo tutkimuksesta.
Poliitikkojen ja toimittajien välisiä suhteita voi kuvata symbioosiksi, tutkimuksen mukaan.
Toimittajat tarvitsevat uutisia ja poliitikot tarvitsevat julkisuutta. Tutkimusaineiston perusteella suhteissa tapahtui pientä säröilyä tutkimuksen aikajänteellä, joka alkaa 1980-luvun lopulta ja päättyy 2010-luvulle.
Tampereen yliopisto tiedottaa lisäksi, että internet ja sosiaalisen median alustat ovat muuttaneet tilannetta.
– Poliitikot eivät tarvitse perinteistä mediaa samassa määrin kuin aikaisemmin. Vaihtoehtoisia kanavia julkisuudelle on tarjolla.
Timo Paunonen muistuttaa, että politiikkojen ja toimittajien välisten suhteiden kehittymisestä on saatavilla vielä suhteellisen vähän ajankohtaista tutkimustietoa.
— Näyttäisi siltä, että poliitikkojen ja toimittajien henkilökohtaisten kontaktien merkitys olisi vähenemässä, Paunonen kertoo yliopiston tiedotteessa.
– Hyvä kysymys on, näivettyykö politiikan journalismi sosiaalisen median jatkeeksi?