Palaako Helsinki-Vantaan lentomatkustus koronaa edeltäneelle kasvu-uralleen? – "Suurin kasvun draiveri on se, miten aasialaiset lähtevät taas liikkeelle"

Korona ja Aasia vaikuttavat Helsinki-Vantaan lento- ja matkustajamäärien ennusteisiin.

– Maailman väestö ikääntyy. Sen vuoksi lentoasemalla pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota esteettömyyteen, liikkuvuuteen ja palveluihin, sanoo Petri Vuori. Sami Kuusivirta

Tuomas Massinen

Pahoin siipeensä saanut lentomatkailu elpyy pikkuhiljaa koronapandemian hellittäessä otettaan. Helsinki-Vantaalla lentoliikenteen odotetaan palaavan koronaa edeltäneelle tasolle reilun parin vuoden päästä, kertoo lentoasemayhtiö Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Erilaisiin tutkimuksiin perustuvien kansainvälisten ennusteiden mukaan Helsinki-Vantaan lento- ja matkustajamäärät palautuvat syksyn 2019 tasolle 2024.

– Tämä mahdollistuu laajentuneen rokotekattavuuden avulla, Vuori sanoo.

– Asiat riippuvat kuitenkin paljon koronan kehityksestä. Mahdolliset uudet koronavariantit voivat vaikuttaa ennusteisiin, Vuori huomauttaa.

Riskejä on olemassa, mutta Helsinki-Vantaan lentomatkustuksen uskotaan kukoistavan jälleen. Uutta nousukiitoa tukevat myös uudistettu terminaali 2, jonka pääsisäänkäynti avataan joulukuussa. Tuolloin otetaan käyttöön myös uudet pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyt sekä tuloaula.

Noin 20 viime vuotta, pois lukien koronavuodet, Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on kasvanut noin 2–3 prosenttia vuodessa.

Mahdolliset uudet koronavariantit voivat vaikuttaa ennusteisiin.

– Uskomme pääsevämme tälle samalle kasvu-uralle muutaman vuoden päästä. Suurin kasvun draiveri on se, miten aasialaiset lähtevät taas liikkeelle.

Se on vielä epävarmaa: Aasian-matkailu on viimeinen lentoliikenteen osa-alue, joka palautuu pandemian jälkeen.

– Useilla Aasian mailla on tällä hetkellä voimassa matkustusrajoituksia, Vuori toteaa.

Aasia keskiluokkaistuu ja kaupungistuu vauhdilla, ja ihmisillä on aiempaa enemmän aikaa, rahaa ja halua matkustaa. Tästä riittää tulevaisuudessa jaettavaa Euroopan suurille lentoasemille.

Vuori uskoo, että Helsinki-Vantaan lentoasema säilyttää vankan asemansa idän ja lännen välisenä kauttakulkuasemana etenkin hyvän maantieteellisen sijaintinsa ansiosta: Aasiaan on Vantaalta lyhyt reitti, mikä tarkoittaa pienempiä päästöjä.

Finaviassa myös uskotaan, että lentoaseman korkea osaaminen ja palvelut pitävät sen houkuttelevana solmukohtana.

Tällä hetkellä Helsinki-Vantaan lento-, matkustaja- ja kohdemäärissä jäädään vielä selvästi jälkeen korona-aikaa edeltäneistä luvuista. Lentoasemalla asioi nyt noin 17 000–20 000 matkustajaa päivässä.

– Matkustajamäärä on palautunut 20–30 prosenttia siitä, mitä se oli syksyllä 2019. Tuolloin meillä oli 60 000–70 000 matkustajaa vuorokaudessa, Vuori kertoo.

Helsinki-Vantaalla koettiin äkkipydähdys huhtikuussa 2020, jolloin lentomatkustus ajettiin alas kolmessa viikossa. Viime kesänä lentoliikenne alkoi taas vilkastua.

– Maailma avautuu rokotetuille, ja kahden rokotteen saaneille matkustaminen on jo hyvin lähellä normaalia.

Lentoja on tällä hetkellä melko paljon suhteessa matkustajamääriin: lähtöjä on noin 140 per päivä, kun syksyllä 2019 niitä oli noin 300.

– Kohteisiin lennetään normaalia pienemmillä matkustajamäärillä, ja rahtiliikenne on kasvanut, Vuori perustelee.

Finavia arvioi, että myös Helsinki-Vantaalta saavutettavien lentokohteiden määrä palaa koronaa edeltäneelle tasolle lähivuosina. Nyt Helsinki-Vantaalta lennetään noin 90 kohteeseen, kun syksyllä 2019 niitä oli 160.

– Muutoksia voi tulla yksittäisiin lomakohteisiin matkustajien mieltymysten mukaan, Vuori sanoo.

Lentämisestä ekologisempaa

Lentoyhtiöt pyrkivät tekemään lentämisestä nykyistä ympäristöystävällisempää esimerkiksi uudella kalustolla ja kestävillä polttoaineilla. Kansainvälinen ilmailujärjestö Iata linjasi hiljattain, että lentoala tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan enintään sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin.

Helsinki-Vantaa on ollut hiilineutraali vuodesta 2017, ja nyt siitä halutaan tehdä nettonollapäästöinen, eli sen kasvihuonekaasupäästöjen ja päästönielujen sitomien kasvihuonekaasupäästöjen määrien tulisi olla yhtä suuret. Finavia ei julkaise vielä tavoitevuotta. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmistä aiotaan tehdä päästöttömiä ja polttomoottoriajoneuvot korvata sähköisillä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut