Terveyasemia ei karsita ainakaan ennen hyvinvointikeskuksen käyttöönottoa, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.
Vantaan suurimmat lähivuosien sosiaali- ja terveyshankkeet ovat Tikkurilan hyvinvointikeskus, uusi Peijaksen sairaalakampus sekä Hakunilan, Kivistön ja Tikkurilan vanhustenkeskukset. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi vastikään lähivuosille esitetyt toimitilainvestoinnit, ja kaupunginvaltuusto päättää niistä marraskuussa osana ensi vuoden talousarviota.
Kun Vantaa-Kerava-hyvinvointialue aloittaa 2023, kaupungin investointisuunnitelmat vaikuttavat sen toiminnan ja talouden kokonaisuuteen, jota valtio ohjaa. Miten näille suunnitelmille käy uudella sote-alueella?
Hyvinvointialue päätyy satsaamaan hyvin pitkälti samoihin kohteisiin, sillä näiden tilojen tarve on ilmeinen ja siitä ollaan laajalti yhtä mieltä, sanoo Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.
– Hyvinvointialue toimii kaupungilta ja muilta vuokraajilta vuokratuissa tiloissa, hän toteaa.
Aronkytö arvioi, ettei kaupungin investointilistan rakentamis- tai kunnostamishankkeita karsita hyvinvointialueella. Lähivuosina alueen päättäjät voivat saada päätettäväkseen myös uusia, vielä tuntemattomia hankkeita.
– Tarvitsemme varmasti lasten sosiaalihuollon tilainvestointeja.
Sote-uudistuksella halutaan parantaa pääsyä terveysasemille.
Vantaan investointiesitysten taustalla ovat palveluverkkosuunnitelma 2018–2028 ja palvelu- ja väestörakenteen muutoksista koituvat tilatarpeet. Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna uudesta palveluverkkoselvityksestä. Myös valmisteilla oleva hyvinvointialue laatii oman selvityksensä, ja tammikuun 2022 aluevaaleissa valittavat päättäjät päättävät siitä ensi vuonna.
– Nämä selvitykset ovat synkassa keskenään, Aronkytö arvioi.
Esimerkiksi arviolta 116 miljoonaa euroa maksavan Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentamista voidaan pitää käytännössä varmana. Nykyarvion mukaan sen ensimmäinen vaihe valmistuisi 2025 ja toinen 2028. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti edistää sen valmistelua.
– Tarveselvitys ja hankesuunnitelman aihio pitää olla valmiina hyvinvointialueen päättäjille ensi syksynä, kun suunnitelmat esitellään heille. Jos ja kun he päättävät keskuksen tarpeesta ja rakentamisen käynnistämisestä, valitaan hankkeelle sijoittaja ja rakentaja. VAV (kaupungin asuntoyhtiö) olisi tässä mahdollinen, mutta viesti on ollut, ettei tämä sopisi VAV:n investointiohjelmaan, Aronkytö sanoo.
Yksityinen rakentaja ostaa kaupungilta tontin, ja hyvinvointialue tekee pitkän vuokrasopimuksen kiinteistöstä. Lautakunta on pitänyt ensisijaisena rakennuspaikkana tonttia, joka sijaitsee Jokiniemessä Tikkurilan juna-aseman pohjoisen alikulun lähellä.
Keskuksen ykkösvaiheeseen sisältyvät pääosa terveyspalveluista, aikuissosiaalityö, maahanmuuttajapalvelut, vanhus- ja vammaispalvelujen toiminnot, suun terveydenhuolto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö, HUS-Kuvantaminen, Huslab ja henkilöstöravintola. Kakkosvaihe käsittää perhekeskustoiminnot, kuten neuvolapalvelut, lastensuojelun ja psykososiaaliset palvelut.
Aronkytö katsoo, ettei nykyistä terveyskeskusverkkoa karsita ainakaan ennen hyvinvointikeskuksen käyttöönottoa.
– Kun keskus valmistuu, Tikkurilan ja Hakunilan toimintoja voi siirtyä saman katon alle. Silloin pitää tarkastella idän toimintoja. Sitä ennen tokkopa kenelläkään on intohimoja lakkauttaa terveysasemia.
– Sote-uudistuksella halutaan parantaa pääsyä terveysasemille, Aronkytö alleviivaa.
Aronkydön mukaan mitään hyvinvointialueen kiinteistöä tuskin rakennetaan kaupungin tai Vantaan asuntoyhtiö VAV:n rahoituksella, vaan yksityiset rakennuttajat vastaavat kuluista.
Peijaksen kampuksen hanke on kiharaisempi tapaus, sillä siitä päättää hyvinvointialueen lisäksi siitä vetovastuussa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Lisärakentamisesta 80 prosenttia on erikoissairaanhoidon tarpeisiin ja 20 prosenttia hyvinvointialueen peruspalveluille, kuten kriisipäivystykselle. Kampuksen olisi tarkoitus valmistua 2027. Siitä ei ole vielä kustannusarviota.