Ristikon ratkominen kehittää kielitajua ja sivistystä – Koivukylässä asuva Riitta Rustari tietää, että haastavan ristikon kohdalla täytyy joskus nukkua yön yli, jotta oikea sana löytyy

Harrastus: Ristikonratkojat tietävät, että haastavan ristikon kohdalla täytyy joskus nukkua yön yli, jotta oikea sana löytyy.

Martti Nurmela ja Riitta Rustari ovat harrastaneet sanaristikoiden ratkomista jo vuosikymmenten ajan. Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Tiedätkö, missä sijaitsee Elbe tai Assen? Entä keitä olivat Luna tai Seem?

Helsingin Keskuskadun La Famiglia -ravintolassa on säännöllisesti koolla intohimoinen joukko miehiä ja naisia, jotka tietävät vastauksen noihin kysymyksiin. Mainitut nimet esiintyvät kaikkein yleisimmin kuvaristikoissa.

Ristikkoseura Sanaseppojen perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta. Innokkaimmat jäsenet ovat täyttäneet tai laatineet ristikoita jo 1960-luvulta alkaen.

Koivukylässä asuva Riitta Rustari on sovitellut ristisanoja ruudukoihin jo vuodesta 1965. Hänen mieliharrasteensa tuo tullessaan myös runsaasti hyötyä.

– Tämä on erittäin hyvä tapa kehittää kielitajua ja yleissivistystä. Esimerkiksi synonyymisanoja kertyy muistiin aivan itsestään, Rustari korostaa.

– Toisinaan kyllä tulee eteen niinkin haastava ristikko, ettei se ratkea yhdellä istumalla. Siihen tepsii se vanha kunnon keino: yön yli nukkuminen. Aamulla sanat löytyvät yleensä kuin itsestään.

Uuttera työ ristikkoruutujen parissa on tuottanut Rustarille sananmukaisesti kultaista tulosta: vuosien varrella ristikkokilpailuista on kertynyt kahdeksan mitalia, joista kaksi on kultaisia.

Antti Skyttä puolestaan on ratkonut ristisanoja jo noin 65 vuoden ajan. Jo reilu 50 vuotta sitten hän havahtui siihen, että voisi itse ryhtyä myös laatimaan ristikoita. Nyt Skytän laatimia ristikoita on julkaistu lähes 6 500 erilaista.

Vuosina 1991–2000 hän toimi Sanaseppojen puheenjohtajana.

– On sanottu, että motivaatiota voi olla kahdenlaista: lyhytkestoista ja pitkäkestoista. Minulla tuo motivaatio on ristikoiden osalta ollut vieläpä elämänkestoista, Tikkurilassa asuva Skyttä naurahtaa.

Ristikkoakatemia on Skytän perustama toimintamuoto, jonka tarkoituksena on tutkia ristikoita tieteellisesti.

– Ristikot ovat erittäin antoisa ja mielenkiintoinen tutkimuskohde esimerkiksi pro gradu -töitä varten, Skyttä huomauttaa,

Akatemia tekee auliisti yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen suuntaan.

– Sekä akatemian että Sanaseppojen keskeisimpänä päämääränä on suomalaisten ristikoiden laadun ja tason jatkuva kohottaminen, sanoo seuran aktiivi Martti Nurmela.

Jotta suomalaisilla olisi ratkottavaa, jonkun pitää myös laatia ristikot. Erkki Vuokila laati ensimmäisen ristikkonsa koulupoikana tasan 50 vuotta sitten.

Vuokilan elämäntyö näkyy kautta maan jokaisen kioskin ja marketin lehtihyllyissä: hän on perustanut Sanaris-yhtiön, joka julkaisee muun muassa Pelikaani-lehteä. Koko maassa ristikkolehtiä ilmestyy nykyisin noin seitsemisenkymmentä.

Vuokilan listoilla on tällä hetkellä yli neljäkymmentä laatijaa tai laatija-piirtäjää, piirtäjää sekä tarkastaja.

– Ristikkoharrastus voi Suomessa muuten hyvin, mutta huolena on se, alkavatko nuoret harrastaa ristikoiden ratkontaa vai eivät. Ikäihmiset ovat kyllä painettujen lehtien ystäviä, kun taas verkossa olevat ristikot eivät tuota rahallisesti juuri mitään, Vuokila harmittelee.

Ristikkoseura Sanaseppojen aktiivit keskustelevat mieliharrastuksensa kiemuroista La Famigliassa joka kuukauden kolmas torstai.

Mikä?

Sanasepot ry

Kaikille ristikkoharrastajille tarkoitettu seura taitotasosta riippumatta.

Perustettu marraskuussa 1981. Jäsenmäärä yli 800 henkeä.

Paikalliskerhotoimintaa 11 eri paikkakunnalla.

Järjestää kolmea SM-tasoista ratkontakilpailua ristikon, piilosanan ja koululaisten ristikon merkeissä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut