Muistisairaiden katoaminen on tuttua myös Vantaalla – Tutkija: Kyse on isosta ilmiöstä, jolla on tärkeä viesti

Palvelu: Kuka Vantaalla arvioi muistisairaan pärjäämistä omaisen huolen herätessä?

Takaisin kotiin voi olla vaikea löytää. Muistisairas voi myös etsiä kotia sieltä, missä se ei enää ole. Itä-Uudenmaan alueella tehdään vuosittain satoja muistisairaiden katoamisilmoituksia. Arkisto/Katja Juurikko

Tiina Örn

Muistisairaan pärjääminen on Vantaalla liiaksi omaisen tuen varassa, kirjoittaa Riitta Särkelä Vantaan Sanomien Lukijan areenalla. Hänellä on asiasta omakohtaista kokemusta.

Lue myös: Mielipide: Muistisairaan pärjääminen on Vantaalla omaisen ja naapurin avun varassa

Särkelä toivoo keskustelua muistisairaille suunnattujen palveluiden riittävyydestä.

– Uskon, ettei Vantaalla ole tarpeeksi resursseja säännöllisesti arvioida kotona-asuvan muistisairaan toimintakyvyn heikkenemistä ja tarjota riittävän nopeasti apua muuttuneeseen tilanteeseen.

Toimintakyvyn arviointi vaatisi Särkelän mielestä paikkoja, joissa muistisairas voisi viettää muutaman päivän ja samalla osaava henkilökunta arvioisi hänen pärjäämistään.

– Olen omaisena pyytänyt arvioivaa intervallijaksoa läheiselleni, mutta minulle on vastattu, ettei sellainen Vantaalla onnistu.

Joissain kunnissa myös omainen huomioidaan.

Särkelä korostaa, ettei toimintakykyä pysty arvioimaan lyhyellä käynnillä, eikä arviointiin riitä muistiohjaajan tekemä muistitesti.

Särkelän mielestä omaisen huoli tulee ottaa todesta. Sen tulisi olla riittävä syy muistisairaan toimintakyvyn arvioimiseksi.

Vantaan vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Minna Lahnalampi-Lahtisen mukaan intervallijaksoja tarjotaan, mutta niihin on jonoa.

– Palvelut pyritään järjestämään viivytyksettä, esimerkiksi omaishoitajille kunnan tulee lain mukaan järjestää kolmen vuorokauden vapaa kuukaudessa.

Omaisena Särkelä on huomannut myös sen, ettei Vantaalla ole riittävästi tehostetun palveluasumisen paikkoja muistisairaille, jotka eivät enää pärjää kotona.

Kaupungilta vahvistetaan, että jonoa on.

– Tehostettuun palveluasumiseen jonottaa Vantaalla nyt lokakuussa yhteensä 152 vanhusta. Palvelu kyetään järjestämään noin 30 ikäihmiselle kuukaudessa, Lahnalampi-Lahtinen kertoo.

Särkelä on huolissaan myös omaisten jaksamisesta Vantaalla.

– Muistisairaasta huolehtiminen voi olla ikääntyneelle omaiselle liian raskas tehtävä. Työssäkäyvälle voi olla mahdoton yhtälö sovittaa yhteen työelämän vaateet ja muistisairaan läheisen tarpeisiin vastaaminen sekä kasvava läsnäolon ja tuen tarve.

Läsnäolon tarve lisääntyy monesti siksi, että muistisairas kokee olonsa turvattomaksi. Hän saattaa olla läheiseen yhteydessä jopa kymmeniä kertoja päivässä.

Vantaan puskaradioissa sosiaalisessa mediassa keskustellaan harhailemassa tavatuista vanhuksista.

– Muistisairaiden eksymisessä ja katoamisessa on kyse todella isosta ilmiöstä, toteaa erikoistutkija Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Ilmiön yleisyydestä kertoo poliisin tilasto, jonka mukaan Suomessa katoaa vuosittain 3000 – 4000 muistisairasta.

– Poliisin tietoon tulee todennäköisesti vain murto-osa tapauksista, Ojala sanoo.

Vantaa kuuluu Itä-Uudenmaan alueeseen, jossa muistisairaita ilmoitetaan kadonneiksi jopa yli 400 vuodessa – enemmän kuin yksi muistisairas per päivä.

– Aina katoamiset eivät pääty onnellisesti, Ojala muistuttaa.

Ojala pohtii katoamisten viestivän, ettei kotona asuminen ole kaikille muistisairaille turvallista.

– Eikä tilannetta paranna mahdollinen muistisairaan kotiin sisälle lukitseminen, toteaa Ojala.

– Kotiin lukitseminen loukkaa ihmisen perusoikeuksia. Lisäksi se vaarantaa palo- ja poistumisturvallisuuden, koska muistisairas ei vaaran uhatessa pääse asunnostaan pakoon.

Harhailemasta tavattu Vantaalla kotonaan asuva muistisairas viedään Lahnalampi-Lahtisen mukaan sairaalaan, hoivayksikköön kriisipaikalle tai takaisin kotiin riippuen yksilöllisistä tarpeista.

– Asiakkaalle tehdään viiveettä palvelutarpeen arviointi sekä arvioidaan turvallista kotona asumista ja kotiin vietävien palvelujen riittävyyttä.

Muistiliitossa työskentelevä Taina Laakso tarkastelee muistisairaiden palveluja valtakunnallisesti.

– Kunnittain on kovasti eroa siinä, millaisia palveluja muistisairaille on järjestetty. Joissain kunnissa myös omainen huomioidaan.

Eri puolilta Suomea kantautuu Laakson mukaan viestiä muistisairauksiin liittyvän vahvan erityisosaamisen puutteesta. Erityisosaamista tarvitaan jo siinä, että tuen tarve tunnistetaan, vaikka muistisairas ei välttämättä itse tunnista olevansa sairas.

Särkelä tietää, että muistisairas voi lyhyen arviointikäynnin aikana vakuutella pärjäämistään ja perustella arjesta selviämistään asioilla, jotka eivät pidä paikkaansa.

Laakso korostaa muistisairauden olevan aivosairaus, kyse ei ole vain muistamattomuudesta. Sairauteen voi liittyä esimerkiksi hahmottamisvaikeuksia, erilaisia harhoja ja levottomuutta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut