Urheilu: Tikkurilan Palloseuran joutuminen luopumaan Kansallisen liigan paikastaan muistuttaa, kuinka tärkeä osuus toimivilla taustoilla on seurakokonaisuudessa.
Tikkurilan Palloseuran luopuminen paikastaan Kansallisessa liigassa kahden hienon hopeakauden jälkeen kummastuttaa.
Matkakustannukset tuskin saivat talousasioita Itä-Vantaalla sekaisin, sillä menneellä kaudella liigan kymmenestä joukkueesta peräti kuusi oli pääkaupunkiseudulta. Käytännössä se tarkoitti sitä, että TiPS pelasi runkosarjassa vain neljä ottelua maakunnissa ja jatkosarjassa kaksi.
– Pelaajasopimuksissa joka tapauksessa määritellään, ettei pelaajille saa koitua kustannuksia pelimatkoista, sanoo Tikkurilan Palloseura ry:n hallituksen puheenjohtaja Raila Sulasalmi.
Kolme vuotta sitten PK-35 Vantaa jäi hallitsevana mestarina ilman anomaansa liigalisenssiä, nyt hopeajoukkue TiPS nosti kädet ylös omaehtoisesti.
– Ei tämä silti pelkästään vantaalainen ilmiö ole, Sulasalmi sanoo tietävänsä ja ilmoittaa hänen ja TiPS:n toiminnanjohtajan Miika Mendolinin yhdessä päättäneen, etteivät he tällä erää kommentoi medialle TiPS:n naisten joukkueen asioista enempää kuin mitä sunnuntaina ja alkuviikosta annettiin julkisuuteen.
Lue myös:
Suomen Palloliiton puheenjohtajaa Ari Lahtea TiPS:n naisten liigajoukkueen kohtalo harmittaa.
– Seurassa on tehty hyvää työtä naisjalkapallon eteen. Ihmetyttää, ettei menestyneen joukkueen ylläpitämisessä ole pystytty auttamaan, vaikka se ei edes ole erityisen kallista. Siinä mielessä sekä vantaalaisen talouselämän että osin Vantaan kaupunginkin olisi syytä katsoa peiliin, hän sanoo.
– Toki seuran oma osaaminen on erittäin tärkeää, ja toiminnan kehittämisen pitää olla kokonaisvaltaista. Ei riitä, että homma toimii kentällä. Myös taustojen pitää olla kunnossa, Lahti korostaa.
– Moni seura tekee paljon töitä sen eteen, että myös toimintaympäristö kasvaa ja tulee ammattimaiseksi, Palloliitossa nais- ja tyttöjalkapallon kehittämisestä vastaava Heidi Pihlaja muistuttaa. Suomessa ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että naisjalkapallokumppanuus tuottaisi rahallista arvoa tai että maksavaa yleisöä olisi riittävästi paikkaamaan taloudellisia satsauksia.
TiPS oli kaudella 2020 virallisten tilastojen mukaan kotiottelujen yleisömäärissä ykkönen, mikäli mukaan ei laskettu uusitun Olympiastadionin vihkiäisottelua, missä vastakkain Kansallisen liigan kamppailussa olivat helsinkiläiset PK-35 ja HJK.
Kokonaan toinen asia on, paljonko maksaneita Tikkurilassa todellisuudessa on ollut. Päättyneellä kaudella TiPS joutui vieläpä pelaamaan kevään kotiottelunsa Myyrmäessä eikä peleihin saanut alkukaudesta edes ottaa yleisöä, joten tuoreimmat katsojatilastot eivät ole vertailukelpoisia. Missään tapauksessa ne eivät itävantaalaisia mairittele.
Pihlaja ei ainakaan suoraan suostu myöntämään TiPS:n luopumisen olevan kolaus Kansallisen liigan imagolle.
– Toki on aina ikävää, jos joku joutuu syystä tai toisesta luopumaan liigapaikastaan. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että edelleen teemme kovasti töitä rakentaaksemme Kansallisesta liigasta systemaattisesti modernia huippu-urheilua, jota pystytään pelaamaan entistä ammattimaisemmissa olosuhteissa, Pihlaja painottaa.
– Pitkäjänteinen kehitys edellyttää myös vahvoja seuraorganisaatioita. Meillä on vielä paljon matkaa kuljettavana. Tiedämme kyllä, etteivät mitkään sirkustemput tähän tehoa ja ettei pikavoittoja ole luvassa.
TiPS:lle kaksi peräkkäistä hopeaa saavuttaneen joukkueen runkona ovat olleet 2001 syntyneet seuran omat kasvatit, jotka ovat kuuluneet liigan kotimaisen pelaajiston ehdottomaan eliittiin. Pihlaja ei ole huolissaan heidän lähitulevaisuudestaan.
– Laadukkaat pelaajat löytävät pelipaikan joko Suomesta tai kansainvälisiltä areenoilta.