Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Nosteessa oleva talviuinti tuo hyvinvointia – ”Moni vaiva on jäänyt järveen”, sanoo pitkän linjan talviuimari Tytti Uljala, 79

Eläkeläisnaisille uinti tuo hyvää oloa. Kylmä vesi panee veren kiertämään.

Vantaalaisen eläkeläisen Anitta Lindströmin päivä alkaa lähes aina samalla lailla kesät talvet. Noustuaan aamuvarhain sängystä hän pyöräilee saman tien kotoaan Itä-Hakkilasta Kuusijärvelle ja pulahtaa uimaan.

Hän ei mene järveen saunan kautta vaan käyttää vain lämmintä pukeutumistilaa, Karhunpesää.

– Pyöräily on hyvää alkutreeniä, ja talvipakkasilla vesikin lämmittää, Lindström, 69, naurahtaa.

Lindström polskii Kuusijärvellä säännöllisesti aamuseitsemän paikkeilla. Tuolloin paikalla on usein jo muitakin uimareita.

Joskus Lindström käy uimassa Kuusijärvellä kahdesti samana päivänä – niin kuin tänään. Seuranaan hänellä on kaksi ystäväänsä, pitkän linjan talviuimarit Tytti Uljala, 79, ja Kaija Lähteenmäki, 89.

Nikinmäkeläinen Lähteenmäki autoilee Kuusijärvelle uimaan lähes joka aamu vuoden ympäri. Näin hän on tehnyt jo 44 vuotta.

Talviuinti aamulla on päivän paras hetki.

– Talviuinti aamulla on päivän paras hetki, Lähteenmäki kiteyttää.

Ruskeasannalta pyöräilevä Uljalakin on satunnaisen ahkera uimari, talviuintikokemusta on 25 vuoden ajalta.

Ulkona on nyt 10 asteen leuto, hieman tuulinen syyssää, ja vesi on 6-asteista. Talvipakkasilla veden lämpötila häilyy usein nollan tuntumassa.

– Vesi on kylmää ja vetää ihon tunnottomaksi, mutta nyt on jo lämmintä. Tuulikaan ei enää tunnu kylmältä, kuvailee laiturille noussut Uljala tunnelmia.

Kylmä vesi panee veren kiertämään. Tietynlainen itsensä voittaminen on tärkeä osa onnistunutta talviuintikokemusta.

– Ikinä ei ole kyllä sään takia jätetty uintikertaa väliin. Jos ei ole päässyt järveen, siinä on sitten ollut muita syitä taustalla, Lindström painottaa.

Talviuintikausi alkoi syyskuun alussa, ja Lindströmin mukaan näyttää siltä, että talviuinnista on innostunut kolmikon lisäksi moni muukin vantaalainen.

– Kyllä täällä on viime aikoina ollut paljon vilkkaampaa kuin viime vuonna, jolloin korona piti pukukopin ja saunat kiinni.

Lindström kertoo, että uimareita on Kuusijärvellä talvikaudella aamuviiden iltakymmenen välillä.

– Karhunpesässä käy nyt noin 60 henkilöä päivittäin. Lisäksi sähkö- ja savusaunan kautta käy uimassa päivittäin useita ihmisiä. Ollaan samoissa lukemissa kuin syksyllä 2019. Viime vuonna uimareita oli puolet vähemmän, Lindström arvioi.

Talviuimareiden joukkoon on ilmestynyt tänä syksynä uusia kasvoja. Monet ovat kuitenkin kävijöitä, jotka ovat palanneet Kuusijärvelle koronatauon jälkeen ja jotka ovat Lindströmille tuttuja. Hän tuntee paljon alan harrastajia, onhan hän 300-jäsenisen talviuintiyhdistyksen Kuusijärven Jääkarhut ry:n puheenjohtaja.

Talviuinti on Lindströmille, Lähteenmäelle ja Uljalalle rakas harrastus, joka luo hyvinvointia ja tarjoaa yhteisöllisyyttä – hekin ovat tavanneet toisensa sen parissa.

Uinti tuo kolmikolle pirteyttä päivään.

– Aiemmin se auttoi jaksamaan töissä, kun istuin toimistossa näyttöpäätteen ääressä, Lindström sanoo.

Naiset tietävät, että talviuinnista on apua myös sairauksiiin, kuten reuman oireisiin.

– Moni vaiva on jäänyt järveen, Uljala naurahtaa.

On järkevää aloittaa talviuintiharrastus syksyllä, kun vedet jäähtyvät. Siinä pystyy tottumaan kylmeneviin vesiin asteittain. Lindström taas aloitti harrastuksensa 35 vuotta sitten keskellä kylmintä talvea.

– Työpaikalla oli henkilö, joka kävi uimassa. Hän aina kysyi, olenko käynyt uimassa. Lopulta en enää kehdannut sanoa ”en”, joten aloitin uimisen keskellä talvea, henkilöstö- ja palkanlaskenta-alalla työskennellyt Lindström kertoo.