Perhetaustaan liittyvät lihavuuden riskitekijät ovat yhteydessä aivojen muutoksiin, Turun yliopisto tiedottaa.
Tämä tieto selvisi Turun PET-keskuksen tutkimustuloksista, jotka osoittavat kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen toiminnan muuttuvan jo ennen lihavuuden kehittymistä.
Lihomisriski paljastuu siis jo aivoista, Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisesti hallinnoima valtakunnallinen tutkimuslaitos.
Lihavuuteen liittyy muutoksia aivojen insuliiniherkkyydessä ja hermovälittäjäaineiden toiminnassa.
Nämä muutokset voivat selittää lisääntynyttä ruokahalua ja ylensyömistä.
– Ei kuitenkaan ole tiedetty, onko aivoissa havaittavissa muutoksia jo ennen lihavuuden kehittymistä, ja voisivatko nämä muutokset olla yksi riskitekijä lihomiselle, Turun yliopiston kliinisen laitoksen tohtorikoulutettava Tatu Kantonen kertoo tiedotteessa.
Kantosen tutkimuksessa oli mukana 41 nuorta miestä, joilla oli vaihteleva määrä lihomiselle altistavia tekijöitä, Turun yliopisto tiedottaa.
Tutkimuksessa selvisi, että perheeseen liittyvät lihavuuden riskitekijät, kuten vanhempien lihavuus ja diabetes, olivat yhteydessä tutkittavan poikkeavaan aivojen insuliiniviestintään sekä aivojen opioidi- ja kannabinoidijärjestelmän alentuneeseen toimintaan.
– Kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen häiriintyminen voidaan siis havaita jo ennen lihomista, ja tällaiset muutokset ovat yhteydessä perheeseen liittyviin lihomisen riskitekijöihin, Kantonen kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.
– Tulokset ovat tärkeitä uusien lihavuuden ehkäisy- ja hoitomuotojen kehittämisessä. Ne osoittavat, että aivot ja keskushermosto ovat tärkeä kohde lihavuutta hoidettaessa, Kantonen sanoo.