Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Ennen rippikoulun kävivät "kaikki", nykyään yhä harvempi vantaalaisnuori – Rippikoulutyössä 22 vuotta mukana ollut pappi kertoo, mistä suuntaus johtuu

15-vuotiaista vantaalaisista rippikoulun kävi viime vuonna hieman alle 60 prosenttia. Kävijöiden määrä on laskenut neljän vuoden aikana yhdeksällä prosentilla.

Rippikoulu on silti edelleen suosittu evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien keskuudessa. Sen kävi 89 prosenttia nuorista vuonna 2020. Kävijöiden osuus on kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2017 osallistujia oli 97 prosenttia kirkon 15-vuotiaista jäsenistä.

Hakunilan seurakunnan pappi Tiina Palmu näkee määrän vähenemisen osana yhteiskunnallista muutosta poispäin kansankirkosta.

– Aiemmin saatettiin ajatella, että rippikoulu on pakko käydä 15-vuotiaana. Rippikoulun voi käydä myöhemminkin.

Rippikoulun käyminen ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin ennen. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut ja Vantaa on aiempaa moniuskontoisempi ympäristö.

– Voi olla niin, että jotkut kirkkoon kuuluvat nuoret eivät tule rippikouluun, jos heidän kaveritkaan eivät tule, Palmu pohtii.

Voi olla niin, että jotkut kirkkoon kuuluvat nuoret eivät tule rippikouluun , jos heidän kaver itkaan eivät tule .

Hakunilan seurakunnan pappi Tiina Palmu

Palmu on toiminut pappina 22 vuotta ja tehnyt tämän ajan rippikoulutyötä. Hän kertoo, että nuoria kuullaan nykyään enemmän. Rippikoululaisilta kysytään esimerkiksi mitä aihepiirejä he haluaisivat käsitellä ja millä tavalla.

– Haluamme mahdollisimman paljon pois siitä, että me sanomme miten asiat ovat. Yhdessä pohditaan uskoa ja elämää. Me aikuiset opimme yhtä paljon nuorilta kuin he meiltä, Palmu kertoo.

Samanikäiset nuoret voivat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, ja sekin pyritään ottamaan rippikoulun sisällössä huomioon.

– Jotkut ovat murrosiän kuohuntavaiheessa, jotkut ovat tulossa siihen ja toiset ovat sen jo ohittaneet. Niin on aina ollut, toteaa Palmu.

Kirkko on kouluttanut rippikoulutyötä tekeviä kohtaamaan nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia tai psyykkisiä ongelmia.

– Nykyään ajatellaan, että rippikoulu kuuluu kaikille, Tiina Palmu sanoo.

Palmun mukaan rippikoulussa on yhä paljon samaa kuin hänen käydessään sen 80-luvulla. Keskiössä ovat edelleen toiminnallisuus, yhdessäolo, hartaudet ja kristinuskon asiat.

Hän muistuttaa, että rippikouluun ovat tervetulleita myös kirkkoon kuulumattomat. Tällöin on mahdollista liittyä kirkkoon ja tulla kastetuksi. Rippikoulun voi käydä myös liittymättä kirkkoon.

Hakunilan seurakunnassa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomia rippikoululaisia on muutamia vuodessa. Osa heistä on muiden kristillisten kirkkokuntien jäseniä.

Palmu kertoo monen vanhemman muistelevan omaa rippikouluaikaansa lämmöllä. Jotkut iloitsevat siitä, että jälkikasvu pääsee samaan paikkaan, missä on itse käynyt rippikoulunsa.

– Monelle se on ollut mahtava kokemus. He toivovat samaa omalle lapselleen. On hauskaa, että tämä on ylisukupolvinen kokemus.