Vantaa vähentää päästöjä – "Jos on helppo tehdä hiilineutraali valinta, miksi ei sitä tekisi"

Ilmaston lämpenemisen torjuminen kuuluu kaikille.

Energiatehokas koti, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä tai kimppakyydillä tehtyjä matkoja sekä enemmän kasvisruokaa. Siinä esimerkkejä tavallisen ihmisen keinoista pienentää hiilijalanjälkeään. Ja siten omalta osaltaan edistää maapallon yhteistä tavoitetta saada kasvihuonekaasut vähenemään ja ilmaston lämpeneminen aisoihin.

– Jos on helppo tehdä hiilineutraali valinta, miksi ei sitä tekisi, toteaa Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen.

Vuorinen työskentelee Vantaan ympäristökeskuksessa, joka koordinoi kaupungin resurssiviisauden tiekarttaa. Se on Vantaan suunnitelma siihen, miten kaupunki tavoittelee hiilineutraalia ja jätteetöntä tulevaisuutta niin, että luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja hyvinvointia luodaan kestävästi.

Eniten ilmastoa lämmittäviä päästöjä syntyy Vantaalla liikenteestä ja energiantuotannosta sekä sen kulutuksesta eli lämpövoiman tuottamisesta ja sen käyttämisestä kiinteistöjen lämmitykseen.

– Liikenteen osuus on 40 prosenttia kaikista päästöistä, Vuorinen kertoo.

Lämmitysenergian osuus on noin kolmannes päästöistä ja loppu sähkönkulutuksen, maatalouden, jätehuollon sekä teollisuuden aiheuttamaa.

Liikenteen osuus on 40 prosenttia kaikista päästöistä.

Kaikkia edellä mainittuja päästöjä pitää saada alas, jotta Vantaa saavuttaa tavoitteen hiilineutraalista kaupungista. Vantaan päättäjät ovat asettaneet tavoitteeksi, että kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että kasvihuonepäästöt ovat kahdeksan vuoden kuluttua 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Loput 20 prosenttia kompensoidaan ja sidotaan kasvillisuuteen. Kompensoinnilla ja hiilinieluja lisäämällä ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia saadaan pois ilmakehästä, Vuorinen tarkentaa.

Hiilineutraaliustavoite koskee Vantaan alueella syntyviä päästöjä, mutta niihin ei lasketa esimerkiksi lentoliikennettä. Vuorinen kertoo myös, että esimerkiksi betonissa käytettävän sementin valmistamisen aiheuttamat päästöt lasketaan tuotantokunnan päästöiksi eikä sen, jossa materiaali käytetään.

Samalla tavalla esimerkiksi Kiinalle lasketaan nekin päästöt, jotka syntyvät siitä, että maa tuottaa länsimaiden ihmisille tuotteita. Vuorinen huomauttaakin, että kuluttamista ylipäätään kannattaa miettiä.

– Se aiheuttaa myös luonnonvarojen ylikäyttöä.

Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Vantaa ponnistelee monin tavoin, kuten toimintatapojen muuttamisella, suunnittelemalla omaa ratikkalinjaa, ympäristökasvatuksella ja kaavoittamalla niin, että kaupunkia tiivistetään lähiluontoa säästämällä.

Vaikka liikenteen määrä kasvaa asukasmäärän lisääntyessä päästöihin voidaan vaikuttaa myös kehittyvällä teknologialla, kuten sähköautoilla.

– Liikenne ja sähköntuotanto puhdistuvat, mutta toisaalta sähköenergiaa tarvitaan koko ajan lisää.

Vantaan ja Helsingin kaupunkien omistama Vantaan Energia on ilmoittanut luopuvansa fossiilisista polttoaineista vuoteen 2026 mennessä. Kivihiilen käyttö loppuu ensi vuonna, jolloin kaukolämmön päästöt laskevat. Lisäksi energiayhtiö pyrkii hiilinegatiiviseksi 2030 eli sitomaan toiminnallaan enemmän hiilidioksidia kuin se sitä päästää.

Jos ilmastonmuutos tuntuu olevan jossain kaukana tulevaisuudessa, Vuorinen muistuttaa, että se on jo tätä päivää. Kesällä saimme lukea ihmisten koteja ja terveyttä uhkaavista rankkasateista, helleaalloista ja metsäpaloista eri puolilla Eurooppaa. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmaston lämmetessä, ja niihin on varauduttava myös Suomessa ja Vantaalla.

Lue myös: Helsinki-Vantaasta hiilineutraali lentoasema – näin ympäristöteot näkyvät käytännössä

Neljä kaistaa hiilineutraaliuteen

Hiilineutraalisuuteen tähtäävät toimenpiteet ovat osa Vantaan resurssiviisauden tiekarttaa, jolla edetään neljällä kaistalla: energiankulutus ja -tuotanto, yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, kulutus ja materiaalit sekä vastuullinen vantaalainen.

Jokaiselle kaistalle on määritelty tavoite vuoteen 2030 mennessä.

Resurssiviisauden kulmakiviä ovat kiertotalous, uusiutuva energia sekä ympäristövastuullisesti toimivat asukkaat ja yritykset.

Ympäristötavoitteiden lisäksi resurssiviisauden toimintamallilla on tarkoitus vahvistaa muun muassa aluetaloutta ja työllisyyttä.

Parhaillaan tiekarttaa päivitetään. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja päästöjen kompensointikeinojen tavoitteita ja toimenpiteitä lisätään.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut