Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että kevään aamuisten lintukonserttien äänimaailma on muuttunut hiljaisemmaksi ja vähemmän vaihtelevaksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sitä on muuttanut lintukantojen väheneminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttama lajien levinneisyyden muutos, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Kansainvälinen tutkimus selvitti, miten lintujen pesimäkauden laulukonserttien äänimaailma on muuttunut. Tutkimuksessa yhdistettiin yli tuhannen lintulajin äänityksiä ja kansalaistieteen avulla kerättyä lintulaskenta-aineistoa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Näiden avulla pystyttiin muotoilemaan lintukonsertit yli 200 000 paikalle viimeisen 25 vuoden ajalle ja tutkimaan äänimaailman akustiikkaa.
– Tulostemme perusteella lintujen äänimaailman monipuolisuus ja intensiivisyys väheni, mikä voi vaikuttaa ihmisten luontokokemuksiin ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin, kertoo tiedotteessa tutkimusta johtanut apulaisprofessori Simon Butler East Anglian yliopistosta Iso-Britanniasta.
Tiedotteessa todetaan, että luonnossa liikkuminen parantaa tutkitusti henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä kasvattaa halua toimia ympäristön hyväksi. Lintujen äänet, ja etenkin laulu, vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee luontoa.
Äänimaailman muutokseen vaikuttaa etenkin lintujen määrien ja lajien runsauden muutos. Tämän lisäksi myös yksittäisillä lajeilla on merkitystä. Yksi näistä lajeista on pajulintu.
– Esimerkiksi Suomessakin pitkään vähentyneen pajulinnun laulu on monipuolinen ja melodinen. Siten lajin vähenemisellä on suurempi merkitys kuin esimerkiksi harakan tai harmaalokin vähenemisellä, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Koska valtaosa ihmisten tekemistä lintuhavainnoista on ääniä, aistivat tavalliset kansalaisetkin lintukantojen muutokset ja globaalisti etenevän luontokadon etenkin äänimaiseman kautta.
Tiedotteessa arvellaan, että lintujen laulumaailman muuttuminen voi vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisen luontosuhteeseen. Vähentynyt yhteys ympäröivään luontoon voi alentaa kykyä huomioida luonnossa tapahtuvia muutoksia ja toisaalta halua pitää huolta luonnosta.
Tutkimukseen osallistui tutkijoita yli 20 maasta. Suomesta aineistona hyödynnettiin Luomuksen koordinoimia alkukesän linja- ja pistelaskentoja.
