Suomalais-norjalainen suurtutkimus on löytänyt uuden yhteyden lihavuuden ja alentuneen lukinkalvonalaisen aivoverenvuotoriskin välillä. Riski sairastua näyttäisi selittyvän pääasiassa ihmisten tupakointitottumuksilla, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Lukinkalvo on keskimmäinen aivojen kalvoista. Kun sen alaiseen tilaan vuotaa veri, on kyseessä hengenvaarallinen sairaus. Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) tappaa muista aivoverenkiertohäiriöistä poiketen pääosin terveitä työikäisiä.
Lihavuus on pitkään liitetty suurentuneeseen riskiin sairastua moniin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon tutkimustulokset ovat olleet kuitenkin päinvastaiset.
Ylipainoiset ja lihavat henkilöt näyttäisivät sairastavan tautia laihoja ja normaalipainoisia vähemmän. Tämä havainto on tehty toistuvasti useissa väestöön perustuvissa seurantatutkimuksissa.
Suomalais-norjalainen yhteistyötutkimus selvitti, suojaako lihavuus todella lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Aiemmista tutkimuksista poiketen tutkijat huomioivat ensimmäistä kertaa kattavasti tuloksia mahdollisesti sekoittavia muita tekijöitä. Niihin kuuluivat tupakointi ja verenpainetaudin esiintyvyys.
Tutkijoiden tulokset olivat hyvin yksiselitteiset. Lihavuus ei suojaa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta.
Päätutkija Ilari Rautalinin mukaan tulokset tarjoavat yksinkertaisen selityksen aikaisempien tutkimusten havainnoille.
– Laihat ja normaalipainoiset ihmiset tupakoivat huomattavasti useammin kuin ylipainoiset ja lihavat. Koska tupakointi on SAV:n merkittävin riskitekijä, ja lihavat eivät tupakoi niin usein, syntyy ilman tupakointitietoja valheellinen havainto siitä, että lihavilla ei olisi niin usein SA-vuotoja, selvittää tiedotteessa lääketieteen lisensiaatti Rautalin Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin lähes 50 vuoden aikana kerättyä yli 200 000 henkilön seurantatiedot sisältävää aineistoa. Tutkimuksen vastuututkija ja neurokirurgian dosentti Miikka Korja korostaa suurten ja korkeatasoisten tutkimusaineistojen merkityksellisyyttä.
– Tämä yhteispohjoismainen tutkimus tarjoaa jälleen kerran erinomaisen esimerkin siitä, miksi aivoverenvuodon riskitekijätutkimusten tulisi perustua suuriin ja laadukkaisiin tutkimusaineistoihin. Elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat harvoin täysin riippumattomia toisistaan. Tämän vuoksi niiden väliset yhteydet ovat haastavia tutkittavia. Vääriä johtopäätöksiä riskitekijöiden itsenäisistä vaikutuksista voi syntyä helposti, tähdentää Hus neurokirurgian osastonylilääkäri Korja.
Rautalin ja Korja korostavat, että vaikka lihavuuden vaikutus itse lukinkalvonalaisessa aivoverenvuodossa näyttäisi olevan vähäinen, lihavuuden monet muut terveyshaitat ovat tärkeitä huomioida.
He suosittelevat edelleen tähtäämistä normaalipainoisuuteen, tupakoimattomuuteen sekä verenpainetaudin tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.