Suomalaisten asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat kohentuneet. Näin näkee Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrinmukaan 60 prosenttia suomalaisista. Barometria on tehty vuodesta 2005.
Barometrin niin sanottu Nimby-mittari (Not in my backyard eli ei minun takapihalleni) kertoo samaa: yhä harvempi vastaaja sanoo, ettei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Kuitenkin mielenterveyskuntoutujaa naapurina karsastaa lähes joka viides suomalainen (18 prosenttia). Korkeimmillaan luku on ollut vuonna 2006, jolloin joka kolmas (32 prosenttia) ei halunnut mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Vuoden 2019 barometrissa luku oli 23 prosenttia, kahta vuotta aiemmin 19 prosenttia (2017) ja sitä edellisessä barometrissa (2015) 18 prosenttia.
Asenteiden kohenemisesta ja tiedon lisääntymisestä kertovat Mielenterveyden keskusliiton mukaan muutkin barometrin väittämät.
Valtaosa (81 prosenttia) esimerkiksi on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että mielenterveyskuntoutuja voi elää normaalia elämää lääkehoidon, terapian tai muun tuen avulla. Kolme viidestä (59 prosenttia) näkee, että psyykkisestä sairaudesta voi parantua kokonaan.
Toisaalta kaksi viidestä (41 prosenttia) on sitä mieltä, että mielenterveysongelmien kanssa ei voi elää täysipainoista elämää ja mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten kohtaamista pelkää joka kymmenes (11 prosenttia). 16 prosenttia suomalaisista myös näkee, että jos kertoo omista mielenterveysongelmista, ystävät jättävät.
Suomalaiset ovat mielenterveysbarometrin mukaan vahvasti sitä mieltä, että syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pitäisi keskittää nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden resursseja. Näin näkee 76 prosenttia suomalaisista.
Mikään muu väestöryhmä ei herätä barometrissa yhtä suurta huolta: mielenterveyskuntoutujille tai syrjäytymisvaarassa oleville aikuisille sote-palveluita keskittäisi 52 prosenttia, masennusta sairastaville 50 prosenttia.
– Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat pitkään olleet keskustelun kohteena, ja barometrissa näkyy kansalaisten selvä huoli nuorten jaksamisesta. Korona on entisestään luonut paineita palvelujen kehittämiseen, koska koulujen, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tuki on etäopiskelun takia vähäistä, sanoo tiedotteessa barometrin tuottanut kehitysjohtaja Janne Jalava Mielenterveyden keskusliitosta.