Karu ennuste: sähkön hinta jää historiallisen korkeaksi, bensan pumppuhinta ponkaisee jopa 35 prosenttia – PS:n tilaama selvitys: Autoilevan pariskunnan kulut kasvaisivat yli 1 000 euroa vuodessa
Sähkön hinta nousee kuluvan vuoden lopussa historiallisen korkeaksi ja jää sille tasolle vielä 2022. Liikennepolttoaineiden pumppuhinnat voivat ponkaista ensi vuonna vielä 35 prosenttia ylöspäin.
Karu ennuste on peräisin selvityksestä, jonka perussuomalaiset on teettänyt Taloustutkimuksella. Selvityksen tavoite on osoittaa, miten paljon hallituksen Hiilineutraali Suomi 2035 -suunnitelma maksaa.
Selvityksessä ennustetaan, että polttoaineiden hinta nousee loppuvuoden ja 2022 aikana 20–35 prosenttia, kaukolämmön 15–35 prosenttia ja sähkön 20–35 prosenttia.
– Bensiinin hinta lähenee kahta euroa. Ensi kesänä bensiinin ja dieselin hinnat ovat paljon korkeammat kuin ne olivat esimerkiksi vuonna 2020. Ajatus on, että ne myös pysyvät korkealla tasolla, sanoi tutkimuksen tehnyt Pasi Holm Taloustutkimuksesta perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa.
Energian hinnan nousussa on otettu Holmin mukaan huomioon se, että monilla on voimassa kiinteähintaisia määräaikaisia sopimuksia.
– Haluan korostaa, että laskentaoletukset ovat erittäin maltillisia. Todennäköisesti käy niin, että korotukset ovat suurempia.
Ensi vuotta pitemmälle on Holmin mukaan hyvin vaikea ennustaa, mutta hänen mukaansa hintataso näyttää jäävän huomattavan korkealle tasolle vielä 2023.
Energian hinnannousu uhkaa ennusteen mukaan lohkaista lähikuukausina merkittävän osan suomalaisten ostovoimasta.
– Ostovoima leikkautuu 1,6 miljardilla eurolla. Tämä perustuu tilastoihin. Kustannuskriisi leikkaa kotitalouksien ostovoimaa keskimäärin 1,6 prosenttia. Pasi Holm sanoi.
Holm ennustaa, että esimerkiksi autoilevan, sähkölämmitteisessä pientalossa asuvan tuusulalaispariskunnan sähkö- ja polttoainelasku nousisi 1 230 euroa. Näin ollen "Tyyne ja Tauno Tyypillisen" ostovoima kaventuisi 2,6 prosentilla nettotuloista. Laskelmassa on oletettu, että pariskunnan nettotulot ovat vuodessa noin 47 000 euroa ja ajokilometrejä kertyy yhteensä 25 000.
47 000 euron vuositulot ovat Holmin mukaan peräisin Veronmaksajain keskusliiton esimerkistä.
Vastaavilla nettotuloilla toisen esimerkkiperheen, kaukolämmitteisessä kerrostalossa asuvien pihlajamäkeläisten "Kerttu ja Keijo Keskiverron" energialasku kasvaisi 790 euroa vuodessa eli ostovoima kapenisi 1,7 prosenttia nettotuloista. Laskelmassa toinen puoliso kävisi autolla töissä ja ajaisi 15 000 kilometriä vuodessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että energian hinnan korotukset iskevät erityisesti pieni- ja keskituloisiin työssä käyviin suomalaisiin. Heillä ei Purran mukaan ole varaa ostaa sähköautoja eivätkä he pääse hyötymään valtion sähköautotuesta.
– Kipurajan yli noussut autoilun hinta tekee työssä käymisestä entistä kalliimpaa eikä ainakaan kannusta ottamaan vastaan työpaikkaa.
Kuvituskuva. Arkisto/Anton Soinne
Yksi syy hinnan nousulle on selvityksen mukaan päästöoikeuden hinnan nousu.
– Päästöoikeuden hinta on noussut kolminkertaiseksi. Päästöoikeuden hinta vuonna 2019 oli 25 euroa per tonni hiilidioksidia, viime vuonna 27 euroa. Nyt se oli viime syksynä 60 euroa ja ajatuksena on, että ensi vuonna se on 75 euroa, Pasi Holm sanoi..
Holmin mukaan on kiistatonta, että päästöoikeuden hinnan nousu johtaa puhtaampien energianlähteiden käyttöönottoon. Päästöoikeuden hinnannousu kuitenkin vaikuttaa samoin kuin raaka-aineiden hinnannousu.
– Se nostaa väistämättä sähkön hintaa, jos sitä tuotetaan uusiutumattomilla raaka-aineilla, ja se nostaa väistämättä liikennepolttoaineiden hintaa sekä se nostaa väistämättä kaukolämmön hintaa, Holm sanoi.
EU:n järjestelmässä kullakin päästöjen tuottajalla pitää olla omistuksessaan sen päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Osa päästöoikeuksista jaetaan yrityksille ilmaiseksi, mutta jos ne eivät riitä, yritys voi ostaa niitä toiselta, vähemmän päästöjä tuottavalta yritykseltä.
EU on päättänyt vähentää päästöoikeuksia noin kaksi prosenttia vuodessa. Tämän tarkoitus on painostaa yrityksiä vähentämään kasvihuonepäästöjään. Päästöoikeuksien vähentäminen kuitenkin myös nostaa niiden hintaa, Holm totesi.
Perussuomalaisten mielestä tilanteeseen tulisi reagoida alentamalla kotitaloussähkön ja liikennepolttoaineiden veroa 25 prosenttia.
Sähkön hinnasta tämä vähentäisi olisi 5,6 euroa megawattitunnilta ja polttoaineiden 19 senttiä litralta.
Perussuomalaisten mukaan sen esityksillä esimerkkiperheiden ostovoima ei jatkossa pienenisi, vaan päinvastoin nousisi.
Tyyne ja Tauno Tyypillisen laskut vähenisivät 450 euroa ja Kerttu ja Keijo Keskiverto säästäisivät 250 euroa vuodessa.
Perussuomalaisten mielestä Suomen hiilineutraaliustavoitetta pitäisi myös maltillistaa niin, että tavoite olisi vuoden 2035 sijaan vuodessa 2050.
– Koskaan ei mene niin huonosti, etteikö hallitus pitäisi kiinni maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraaliustavoitteesta, Riikka Purra kritisoi.
2
